maanantai 10. marraskuuta 2014

Kaavioita ja suunnitelmia


Muutama postaus sitten kerroin hahmotelmista jota halusin kokeilla E:n kanssa. Aluksi ajattelin että se hahmotelma minkä valitsin helpottaa elämää koska se on niin tarkka, mutta siinä kävikin toisinpäin. Liian yksityiskohtainen kaava jumitti minut aivan täysin.

Sitten törmäsin Dan Wells on Story Structure esitelmään ja päätin kokeilla hänen kaaviotaan. 

2. Hook
Now that you know where you are going, figure out where you start.
One simple trick is to start with the opposite state: if a character is going to end strong, he should start weak. This creates an arc of progress.
This is anothr reason it's so vital to know your ending.

4. Plot Turn 1
Just as the midpoint moves you from beginning to end, Plot Turn 1 moves you from beginning to midpoint.
Introduce the conflict
The character's world changes
- Meet new people
- Discover new secret
- Follow the White Rabbit

6. Pinch 1
Apply pressure:
- Something goes wrong
- Bad guys attack
- Peace is destroyed
Force the character's to action
Often used to introduce the villain

3. Midpoint
This midpoint is the exact center between the two states. It is the point at which the characters beging moving from one state to the other.
The caracters move from reaction, to action.

7. Pinch 2
Apply more pressure, until the situation seems hopeless:
- A plan fails
- A mentor dies, leaving the heros alone.
- The bad guys seem to win

5. Plot Turn 2
Moves the story from midpoint to end.
At the midpoint you determine to do something, and in the resolution you do it, so Plot Turn 2 is where you obtain the final thing you need to make it happen.
”The power is in you”.

1. Resolution
Everything in your story leads to this moment.
What is your story about?
Where is your story going?
Make sure you know what kind of resolution you want


Nyt jos ihmettelette miksi olen numeroinut kohdat näin hassusti niin se on sen takia että tämä oli esittäjän järjestys miten hän kokosi omat tarinansa. Sen verran käytin tuota järjestystä että täytin ensin lopun ja sitten alun mutta sen jälkeen täytin niitä sitä mukaan kuin keksin mitkä kohtaukset kuuluvat minkäkin otsikon alle. Tämän rakenteen käyttäminen oli yllättävän helppoa. Se ei ollut niin rajoittava kuin se tarkempi rakenne.


E:ssä on kaksi tarinaa jotka limittyvät yhdeksi, menneisyys ja nykyhetken tarinat. Olen nyt saanut hyvin alustavan raakaversion menneisyydestä. Siinä on suurin piirtein kaikki tapahtumat ja hahmot (ainakin pää ja tärkeimmät sivuhahmot). Nykyhetken tarinan hahmotteleminen on vielä kesken. Tiedän mitä tapahtuu, en vain vielä miten se tapahtuu joten nykyhetken kaaviossa on vielä paljon aukkoja. Kunhan nykyhetken juonikaavio on kasattu, tarkoitus olisi yhdistää nämä yhdeksi juonikaareksi. Sen verran aikatauluja olen miettinyt että olisi ihanaa jos välipäivinä voisi alkaa jo kirjoittamaan. 

E on sellainen projekti joka vaatii jatkuvaa taustatutkimusta. Tämä konkretisoituu siinä vaiheessa kun oikeasti alan kirjoittamaan. Nyt kun vielä hahmottelen voin tehdä sitä ilman että minun tarvitsee tietää tarkalleen millaisesta materiaalista paikkakunnan talot on rakennettu tai millaisia vaatteita ihmisillä oli, tai millaista ruokaa syötiin kyseisessä paikassa kyseisenä aikana.

Koska E:ssä on valtava määrä asioita joita en tiedä, ajattelin purkaa tämän niin että ennen kun kirjoitan luvun, otan selvää kaikista niistä asioista joita tarvitsen sen luvun kirjoittamiseksi. En tiedä onko tämä paras tapa purkaa tätä projektia. Tiedän vain sen, että jos ensin yrittäisin selvittää kaiken ja sitten vasta kirjoittaa, todennäköisesti en aloittaisi kirjoittamista koskaan. Luultavasti vain lamaantuisin siitä määrästä mitä pitää saada selville. Luku kerrallaan lähestymistavassa minulla on sentään raamit jonka sisällä suoritan tiedonhaun. Näin järkeilen tämän nyt, katsotaan mitä ajattelen asiasta siinä vaiheessa kun aloitan kirjoittamisen :)