sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Ei ihan

En ihan saavuttanut tämän viikon tavoitetta eli sitä, että K:n osuus olisi editoitu tiistaihin mennessä. Keskiviikkoon se meni ja enimmäkseen siitä syystä, että pelasin taas koko edellisen viikonlopun. En kuitenkaan kadu mitään, sillä pelaaminen tuli tarpeeseen. Maanantaina pakotin itseni tekstin pariin. Jäljellä oli vain yksi luku ja silti editoiminen tuntui siltä kuin olisin juossut unessa. Kaikki oli vaikeaa ja etenemistä ei tapahtunut lainkaan. 23 luvusta 7 jäi jollain tavalla auki. Kolme pitäisi kirjoittaa uusiksi ja neljässä kyse on siitä, että sieltä puuttuu jotain pientä. Yhdestä luvusta puuttuu kohtaus, jonka muistan kirjoittaneeni käsin, mutta jota en vain ole vielä löytänyt muistiinpanojen joukosta. 
 
Tänään kirjoitin uutta raakatekstiä ja syvensin asioita, jotka ovat vaivanneet minua K:n osuuksissa. Ensi viikolla voisin jatkaa vielä näiden seitsemän luvun työstämistä, mutta jossain vaiheessa olisi kyllä ajatuksena siirtyä taas E:n pariin. L:n osuusksia pitäisi myös jossain vaiheessa alkaa siirtämään koneelle. Varmaan läppärillä, koska Pennasta ei ole kuulunut mitään. Ei kuulema olisi ensimmäinen kickstarter joka lupaa enemmän kuin pystyvät toimittamaan. Kyllä se varmaan joskus saapuun, mutta voi olla, että aloittelen projektia ilman sitä.
 
Tänään olen aikalailla vaan lukenut ja tehnyt kotihommia. Kävin myös äänestämässä ja olin helpottunut, kun vaalinainen ei huomannut (tai välittänyt), että henkkarit oli hiukan vanhentuneet. Äänestin Haavistoa vaikka tiesin, ettei se ”hyödytä”. Mutta ainakin hän sai enemmän ääniä kuin Huhtasaari. Pieniä iloja ^_^


tiistai 16. tammikuuta 2018

Hoitokoira ja deadline

Hoitokoira lähti sunnuntaina kotiin ja asunto tuntuu ihmeen tyhjältä :/ En voi sanoa, että kaipaan aamuherätyksiä tai että en nauti siitä, kun illalla kerkiää tekemään muutakin kuin mennä ulos. Mutta se hyvä puoli aamuherätyksissä kuitenkin oli, että sain editoitua. Normaalisti jos meinaan keretä kahdeksaksi töihin, herään kuudelta, teen eväät, kahvin, aamupalan ja pesen hampaat, ennen kuin istahdan kahvin ja aamiaisen kanssa sohvalle ja otan koneen syliin. Ensimmäiset viisitoista minuuttia menee ihan herätessä: luen iltapäivälehdet, blogit, katson miten en ole saanut yhtään uutta mailia ja sitten joskus puolen maissa, kun miehen herätys alkaa soimaan, minä siirryn tekstin pariin. Viisitoista minuuttia kerkiän editoimaan, ennen kun on pakko nousta pukemaan. Koiran ja aamulenkin takia jouduin aikaistamaan herätyksen tunnilla ja koska ei siinä ulkoilussa koko tuntia mennyt, viidentoista minuutin sijaan, kerkesin editoimaan puolisen tuntia. 
 
K:n seuraava deadline on viikon päästä, minkä takia heräsin tänään 5:30 ja aion toistaa tämän vielä niinä kahtena päivänä kun minulla on tällä viikolla aamuvuoro. Neljä lukua pitäisi vielä editoida, sekä tehdä loppuun tämä yksi joka on nyt kesken. Toivon, että piristyn tässä iltaa kohden vielä sen verran, että saisin editoitua tuon keskeneräisen luvun loppuun, mutta saa nähdä. Tuntuu, ettei puhti oikein meinaa riittää näin työpäivän jälkeen.

torstai 4. tammikuuta 2018

Joulukuussa luettu

Ihan näin alkuun haluan pahoitella kaikkia mahdollisia kirjoitusvirheitä. Kirjoitan tätä suoraan bloggeriin ja tämän softan oikeinkirjoitus-työkalu on surkea. 

 Ehdottomasti yksi parhaista kirjoista joita olen lukenut ja niin hauska!



 
 


 Nuo Panteleimonin kirjat on vain niin ihania <3 Nyt on vaan koiranhoitoväsy päällä, niin en jaksa sanoa näistä tämän enempää.


Onnistuin nappaamaan tämän opuksen kun oli 99 senttiä amazonissa. Minulla ei ollut tälle kovin suuria odotuksia, mutta kirja yllätti. Heskettin tapa kirjoittaa on hyvin humoristinen ja nauroin aika paljon vaikka kyse on tietokirjasta ja vielä oppaasta. 



Löysin jälleen kerran aivan mahtavan podcastin. Armand Rosamilian ja Chuck Budan vetämä The Mando Method Podcast on todella hauska. En yleensä kuuntele podcastin alkumusiikkia koska se on niin kauheaa (olen kuunnellut sen kaksi kertaa. Kerran sen takia kun päätin, että pitää edes kerran kuunnella läpi ja toisen kerran koska puhelin oli liian kaukana enkä jaksanut liikkua). En myöskään kuuntele 2016-vuoden jaksojen lopussa olevaa el-Mahirin vetämää markkinointiosuutta koska sen naisen ääni ja minun korvani eivät ole yhteensopivia. Mutta se keskikohta missä nämä kaksi juontajaa puhuu <3 Näillä tyypeillä on aika karu huumorintaju, että tällainen varoitus tähän loppuun.

Päätin sitten lukea kummaltakin kirjailijalta yhden teoksen niin tiedän millaista kirjoittavat. Rosamilian on nähtävästi saavuttanut jonkinasteista statusta sen zombie-kirjoilla, mutta en ole zombie-ihminen joten valitsin Chelsea Avenua. Budalta valitsin First Cutin. Kumpikin kirja oli ihan ok, mutta ehkä ei nyt ihan minun juttu. Budalta voisin testata vielä Pay Up and Die -sarjan ensimmäistä osaa, koska se kuulosti mielenkiintoiselta ja Rosamilianilla on yksi kummitustalo-kirja jota voisin vielä kokeilla koska sellainen kiinnostaa. 

Nyt olen sellaisessa oudossa tilanteessa, että luen kolmea kirjaa yhtä aikaa. Luen Kellotornia varten yhtä kirjaa, mutta olen ollut flunssan (ja aamu- sekä iltaulkoilujen) takia niin väsynyt, että aivokapasiteetti ei riitä siihen. Se vaatii keskittymistä. Eilen aloitin Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike ja olen viihtynyt kirjan parissa todella hyvin. 
Eilen aloitin myös J. Thornin Preta's Realm -kirjan. 

Aloitin Thornin kirjan koska joku sottapytty oli lukenut mielensäpahoittajan ennen minua ja halusin lukea vuoteessa. Moni on varmaan jo aikaisimmista teksteistä päätellyt, että olen kirjastossa töissä. Aina kun minun pitää tehdä päätös siitä pitääkö jokin kirja poistaa, teen sille vuodetestin eli mietin, ottaisinko tämän kirjan mukaani vuoteeseen. Jos kirja epäonnistuu testissä, poistan sen.

En myöskään koskaan lainaa vuodetestistä epäonnistuneita kirjoja, mutta nämä tahrat olivat sivujen välissä enkä huomannut niitä kuin vasta lukiessa.