sunnuntai 23. syyskuuta 2018

17/24

Perjantaina mielessä on aina sata asiaa, mitkä haluan saavuttaa viikonloppuna ja sunnuntaina sitä aina toteaa, että enpäs saanut tuotakaan juttua tehdyksi. Ehkä lopputulos olisi toinen, jos viikonloppu olisi kolme päivää koska lauantai menee aina pelatessa ja vasta sunnuntaina jaksaa tehdä muutakin.

Editointi on edennyt. Alkuviikosta se oli vielä ihanaa, kun editoin lukuja joita oli superhelppo työstää. Tekstissä ei ollut muuta vikaa kuin aikamuoto jonka vaihdoin. Muutaman lauseen kanssa tappelin, mutta muuten se oli vain uudelleenkirjoittamista. Sitten tuli ensimmäinen tynkäluku. Hyppäsin yli ne hakasulut missä luki [ensimmäinen vierailu. Kuvaile] ja jatkoin vain eteenpäin. En osaa kuvailla paikkaa vielä. En osaa piirtää mielessä huoneen ääriviivoja.

Tämän päivän lukua en saanut valmiiksi. Sekin on tynkä ja aikamoinen raakile. Tällä kierroksella minulle riittää, että saan sen jotenkuten kuosiin. Luku vaatii uuden kohtauksen jonka sisällöstä on vain aavistus. En aio vaatia tältä editointikierrokselta, että saan tämän luvun valmiiksi (tai sen tyngän tai ne kolme muuta lukua jotka vaativat enemmän työtä ja uusia sanoja). Tällä kierroksella riittää, että saan tekstin sellaiseen kuosiin, että sitä voi lukea jo jollain tavalla järkevänä kokonaisuutena. Scrivenerissä on kyllä se ihanuus, että luvut voi merkata miten lystää. Tällä hetkellä tekstissä on seitsemän lukua jotka olen merkannut huutomerkillä. Neljä niistä on takana, yksi työn alla ja kaksi vielä edessä. 

Ensi viikolle en aio asettaa muita tavoitteita kuin saada tämä keskeneräinen luku jotenkin pakettiin. Arkena käsikirjoitus edityy yleensä vain niinä päivinä kun olen iltavuorossa ja aamulla on aikaa kirjoittaa. Aamuvuorojen iltoina aivoista ei vaan ole mihinkään. Ensi viikolla kirjoitusaikaa on aika niukasti. Iltavuoroja on vain yksi ja viikonloppuna on menoja.

sunnuntai 16. syyskuuta 2018

13/24

Kirjoittelen tätä samalla kun odotan, että kahvinkeitin lakkaa porisemasta. Tänään olin tehokas heti aamusta ja pelaamisen sijaan editoin kunnes tuli deija-vu fiilis, että enkö mä ole jo editoinut tämän kohdan kertaalleen? No sitten kulutin seuraavat 40 minuuttia yrittäen ymmärtää, miksi iPad ja läppärin Scrivenerit ei synkkaa. Syyllinen oli läppärin Dropbox -sovellus joka oli epäonnistunut elämässä ja lakannut toimimasta. Uudelleenasennus korjasi kaiken ja sain jatkoin editoimista. Olen viime aikoina editoinut enimmäkseen pädiltä, koska silloin voin käyttää Pennaa. Tiedän, että sen hankkiminen oli turhamaista ja täysin turhaa, mutten silti kadu sitä lainkaan. Sillä on vain niin ihana kirjoittaa ja sitten on tietenkin ne näppäinäänet.

Oltiin eilen keskustassa asioilla ja huomattiin, että siellä oli menossa jotkut markkinat. Ei jääty sinne eilen syömään, mutta tänään olisi tarkoitus mennä. Minua kiinnostaa gambialainen ruoka ja miestä kenguru-hampurilainen. Tänään olisi tarkoitus myös tehdä kasviskaalilaatiikkoa (ensi viikon ruoka), siivota, kaivaa pitkähihaiset paidat esille (koska syksy <3 ) ja käydä lenkillä. Jos onnistun lenkissä, niin se olisi viikon ensimmäinen ja ainoa liikunta. Tiistaina oli tarkoitus mennä, mutta satoi. Keskiviikkona ei satanut, mutta olin nukkunut niin huonosti edellisenä yönä, ettei ollut energiaa.

Kahvi on valmis ja minä voisin jatkaa editoimista. Olisi kiva saada tämä keskeneräinen luku loppuun.

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

11/24 Eli toisin sanoen, 13 lukua ennen nanowrimoa

Ensimmäinen työviikko on ohi. Miehen mielestä viikko meni nopeasti, kun taas minusta se tuntui pitkältä. Oli kaikenlaisia työjuttuja, uusia asioita ja vanhaakin. Olin oikeasti yllättynyt, että jaksoin lähteä työpäivän jälkeen lenkille (jopa kahtena päivänä). Olin myös tyytyväinen siihen, kuinka paljon luin, mutta pettynyt siihen kuinka vähän jaksoin editoida. Osittain se johtui siitä, että kävin lenkillä ja niinä päivinä ei kyllä ehdi enää hirväesti muuta, mutta myös siitä, että työpäivän jälkeen ei vain ole energiaa (vaikka sitä aikaa olisikin). Tuli pieni karu muistutus, että tällaistahan se oli (jännä miten senkin ehti jo lomalla unohtaa).

En halunnut laatia lomalla mitään tavoitteita, mutta kuten äskeisestä jo tuli ilmi niin loma on ohi. En aio osallistua Nanoon perinteisessä mielessä, mutta haluan osallistua kuitenkin. Haluaisin alkaa vihdoin kirjoittamaan L:n osuukset puhtaaksi. Niistä on olemassa vain se raakaversio minkä kirjoitin vuosi sitten, mutta sen jälkeen en ole tehnyt niille mitään. Ensin oli E ja sitten jatkoin K:n osuuksien parissa. Tavoitteena olisi, että saisin editoitua K:n luvut ennen nanoa, jolloin voisin marraskuussa tehdä L:n osuudet. Nanoon on seitsemän ja puoli viikkoa mikä tarkoittaa, että viikossa pitäisi editoida noin kaksi lukua. Hyvällä onnella, se puolikas viikko jää vapaaksi.