lauantai 17. marraskuuta 2018

13/25 - nanopäivitys ja muita projekteja

Viime viikonlopun tavoite oli 2 lukua, mutta todellisuus oli 1.5 ja tämäkin tapahtui vasta sunnuntaina klo 21:20 maissa. Viikonloppuna ei vaan tehnyt mieli eikä jaksanut joten en pakottautunut koneen äärelle. Kunnes illalla tuli sellainen olo, että nyt ja sitten kirjoitin. 

Tämän viikon tavoite oli saada yksi tietty osio loppuun. Tästä osiosta on kesken vielä yksi luku.Tämä luku on sellainen mistä puolet meni roskiin ja nyt kirjoitusvihossa on uusia sanoja jotka odottavat sitä, että siirrän ne Scriveneriin.

Ensi viikon tavoite on viimeinen osio joka koostuu 8 luvusta. Fiksuimmat teistä kohta huomauttaa, että 8 + 13 ei ole 25. No eihän se olekaan ellei laske mukaan niitä 4 lukua jotka hyppäsin yli. Osa näistä ylihypätyistä oli sellaisia, että ne pitää kirjoittaa kokonaan uudelleen ja osassa oli jotain muuta häikkää. Palaan näihin (toivottavasti) tämän nanon loppupuolella. 

Ja sitten  ne muut projektit

Sininen on se "neulo saumattomasti" villatakki jonka aloitin viime vuonna. Vaikka pidänkin neulomisesta en ole mikään mestari. Tätäkin tehdessä otin huomioon kyllä vartalon mitat, mutta en käsialaa tai mitään muutakaan, minkä takia siitä tuli vähän liian pieni. Tästä syystä joudun tekemään villatakin reunoihin vähän pidemmän resorin. Väri vaihtuu keskenkaiken sinisestä vihreäksi koska lanka loppui ja en jaksanut metsästää samaa lankaa (kauppa josta sen aikoinaan ostin on lopettanut). Joten otin jämävihreän joka löytyi jo omasta takaa. Tämä villapaita on kotivillapaita ja muutenkin täynnä virheitä joten ei haittaa vaikka lanka (väri, laatu ja paksuus) vaihtui kesken työn.

Valitettavasti jämälankakin loppui kesken ja tänään kävin ostamassa sitten jotain mikä oli vähän sinne päin. Kun tämä villatakki joskus valmistuu (toivottavasti huomenna) niin siinä tulee olemaan kolme eri lankalajia ja kolme eri väriä. Mutta kuten sanoin, kotivillatakki. 

Villasukka jäi kesken koska lanka loppui ja juuri tätä Kettu-novitaa ei enää valmisteta. Onneksi löytyi nettikauppa missä sitä oli vielä varastossa. Ajattelin jatkaa tätä ensi viikolla kun töissä on pari kokousta ja voisin ottaa sen sinne mukaan. 

Vaaleanvihreä on kaikisat uusin projekti eli pyykkikorin sisuspussi. Vanhan sisuspussin kangas on jo niin hauras että repeää pelkästä kosketuksesta. Olen korjaillut pussia jo muutamaan otteeseen, mutta nyt sitä ei pelasta enää mikään. Aluksi oli tarkoitus virkata pussi, mutta vikkaus oli vähän liian vaativaa. En osaa virkata joten lainasin Molla Millsin Virkkuri -kirjan ja opettelin. Kyllähän se lähti sujumaan, mutta en päässyt virkkaamisessa samanlaiseen - aivot nollille - tilaan kuin neuloessa. Joten purin kaiken ja päätin tehdä sen neulomalla. Virkkaaminen on kyllä mielessä, mutta ehkä ensimmäisen työn ei kannata olla nyt ihan näin laaja.

perjantai 9. marraskuuta 2018

7/25 ja nanopäivitys

En osaa nyt sanoa menikö tämä viikko hitaasti vai nopeasti, mutta kiva kun meni. Ihanaa kun huomenna on viikonloppu ja kaksi päivää, kun saa vaan olla ja puuhailla kotona omia juttuja. Ihan täysin en voi erakoitua kotiin koska pitää käydä kylässä ja keskustassa asioilla ja kissakin tarvitsee lisää ruokaa.

Kirjoitusopas meni eilen postiin. Arvonta oli kyllä kiva tapa saada kirja eteenpäin. Hyllyssä on muitakin oppaita mitä voisin laittaa samalla tavalla kiertoon. Ensin pitäisi vaan löytää aika lukea ne vielä kertaalleen. Kaikki omistamani oppaat ovat sellaisia, jotka olen lukenut kerran, ja sen jälkeen ne ovat vaan seisseet käyttämättöminä hyllyssä. Kuitenkin kun ajattelen niistä luopumista tulee ”mutku mitä jos kuitenkin” -fiilis. Minulla ei selvästikään kuitenkaan ole mitään suurta kiintymystä niihin, koska en tosiaan ole lukenut niitä sen ensimmäisen kerran jälkeen.

L:n osuuksista on kirjoitettu uudelleen 7 lukua ja viikonlopun tavoite on kaksi seuraavaa. Uskaltaisinko unelmoida kolmesta luvusta? No aina saa unelmoida, mutta onnistuuko se, on asia erikseen.

Tämän illan olen aikalailla vain kuunnellut podcastia ja neulonut. Kello on melkein yhdeksän enkä keksi mitään syytä miksen voisi vaan jatkaa samaa hommaa.

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Kirja-arvonnan tulokset ja nanopäivitys

Kirjan voitti milkousha~
Onneksi olkoon!

Ja sitten vähän nanopäivitystä. 

Uudelleenkirjoitettavia lukuja on 25 ja 5 on nyt tehty. Maanantaina en kirjoittanut mitään koska liikuin töiden jälkeen, mutta nämä kaksi seuraavaa päivää on mennyt ihan kivuttomasti. Varsinkin tänään, kun olin kotona sairaana ja ehdin sitten uudelleenkirjoittaa puolitoista lukua + editoida K:n osuudesta yhtä uutta kohtausta. 

Nano ei ole ollut (ainakaan vielä) liian raskas, koska tämähän ei ole oikea. Jos pitäisi kirjoittaa se 1667 sanaa joka päivä niin se vois tehdä tiukkaa.

lauantai 3. marraskuuta 2018

Nano päivitys ja kirja-arvonta

Nanon kaksi ensimmäistä päivää on mennyt ihan hyvin ja sain uudelleenkirjoitettua kaksi lukua. Tänään en ole kirjoittanut mitään enkä aiokaan. Kyse ei ole kirjoittamisen välttelytä vaan tietoinen päätös. Minulla oli pari hommaa jotka on roikkunut tekemättömänä jo jonkin aikaa ja ajattelin pyhittää tämän päivän niiden hoitamiseen. Huominen voi mennä osittain vielä niihin, mutta toivottavasti ei sentään koko päivää. 

Ja sit siihen kirja-arvontaan. 


Mur Laffertyn kirjoitusopas on chemppauskirja aloittelevalle harrastekirjoittajalle. Kokeneempi ei välttämättä saa tästä muuta irti kuin hyvää mieltä. Luin kirjan tällä viikolla uudelleen läpi koska siten siitä on helpompi luopua. Tämä ei ole pitkä kirja, vähän alle 100 sivua tekstiä ja toinen 100 kirjoitusharjoituksia.

Osallistumiseen riittää kommentti tähän postaukseen ja joku yhteystieto jolla voin ilmoittaa voitosta. Arpana käytän random.org -sivua.

Suorian arvonnan keskiviikkoiltana kun olen selviytynyt töistä kotiin. Jos en saa yhtään kommenttia (niinkin voi käydä) niin sitten vien tämän kirjason kierrätyshyllyyn. Tämä on kaunis kirja ja pidän siitä, mutta en minä sitä enää oikeastaan tarvitse.

keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Lokakuussa luettu


 
En ole minimalisti, eikä minusta koskaan tulekaan sellaista. Mutta en myöskään halua lisää tavaraa kotiin. Pidän tyhjistä tasoista ja siitä, ettei nurkissa tai vaatekaapissa pyöri mitään liikaa. Goodbye things oli paras kirja jota olen lukenut minimalismista. Tässä oli tosi lempeä ote koko prosessiin eikä mitään tiukkoja rajoja siitä, millainen on hyvä minimalisti. Jokaisen lopputulos on omanlainen. 


Tästä en osaa oikeasti sanoa muuta kuin, että tulipas luettua.

Rouva C <3 

Tätä oli ilo lukea ja olisin mielelläni lukenut tätä vielä tuplasti tai triplasti enemmän. Aloitin tämän lukemisen yhtenä sunnuntaina ja juuri ennen puoltaväliä pakotin itseni lopettamaan. En halunnut lukea kirjaa päivässä. Lopulta sain venytettyä sen kolmeen päivään.

Jotenkin tuntuu, että tässä kuussa en lukenut paljon. Osittain se johtui siitä, että luin töitä varten kasan lastenkirjoja, mutta en tajunnut merkitä kaikkia ylös. Tässä kuitenkin pari jotka ansaitsevat erikoismaininna.




 

Maameren tarinat oli ensimmäinen Le Guin kirja jonka luin. Yllä olevssa kirjassa oli kaikki neljä kirjaa, mutta luin niistä vain sen ensimmäisen. Tartuin kirjaan "pakkopullaa" mentaliteetillä (koska hyllyssä odotti Rouva C ja se oli se kirja johon halusin tarttua), mutta sitten luin ensimmäisen kirjan yhden päivän aikana.

Aavehevonen oli ihana. Lastendekkareissa on välillä se ongelma, että lapset (joiden pitäisi tutkia asioita) ovat passiivisia sivustakatsojia ja tapahtumat tapahtuu riippumatta heidän läsnäolostaan. Aavehevosessa nämä lapset olivat aktiivisa ja tarina ei ollut liian siloteltu ja hempeä. Historiallinen Helsinkikin oli ihana <3

Kuuntelin






Tämä oli vähän tällainen ikuisuusprojekti. Luin tätä aika paljon kesäällä lenkkeilymusiikkina. Sitten se jotenkin jäi ja kuuntelin viimeiset parikymmentä minuutta tämän kuun puolella. 
Olin vähän yllättynyt, minkälainen tunari tää BTK oli. Olin jotenkin aikaisemmin ajatellut, että järjestelmällisempi tyyppi, mutta oikeasti aikamoinen sählääjä.

Huomenna on marraskuu ja NaNoWriMo. Uusien sanojen kirjoittamisen sijaan, minun tavoite on uudelleenkirjoittaa L:n osuudet. Lukuja on 26 ja sanoja 19 485. Nämä ovat raakatekstiä jolle en ole tehnyt muuta kuin siirtänyt koneelle. 

Saa nähdä miten menee.

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Sunnuntai

Eilen oli toinen ja viimeinen kirjamessupäivä. Messuilta tarttui mukaan viisi kirjaa: kaksi itselle ja kolme joululahjaa. 


 Nämä pidän



 Ja nämä menee pakettiin

Varsinkin tuon Neulo saumattomasti -kirjan löytymiseen olen tyytyväinen. Lainasin sen vuosi sitten kirjastosta ja ihastuin. Etsin kirjaa viime vuonna messuilta, mutta en löytänyt eikä antikvariaateistakaan ollut apua. Mutta nyt sain sen ja vieläpä ihan uutena <3

Kirjaston varauksia tein vain neljä. Ajattelen tätä voittona, koska olen taas varauskiellossa ja olisi tehnyt mieli varata paljon enemmän.

Tänään olen kirjoitellut käsin ja sitten koneella, siivonnut, paistanut sämpylöitä ja lukenut. Lounaaksi oli pakastepizzaa koska tänään tämä vaimo ei pystynyt parempaan. 

Onneksi Yle kuvasi osan kirjamessun tapahtumista. Muutama mielenkiintoinen paneeli jäi väliin, kun istumapaikat loppuivat enkä jaksanut vain seistä. Ainakin Töölön lavalla olisi voinut olla tuplasi enemmän istumapaikkoja, koska sen lavan esitykset keräsi heinosti yleisöä. 

Kohta voisi keitellä teetä, katsella muutaman haastattelun ja jatkaa sukan neulomista. 

perjantai 26. lokakuuta 2018

24/27 ja kirjamessut

Kauhean raskaalta tuntunut tämä viikko. Ei niinkään töiden takia, mutta koska olen taas epäonnistunut nukkumisessa. Keskiviikkona heräsin neljältä ja eilen kolmelta. Niiden päälle kun laittaa ihan kivankin työpäivän niin yhdistelmä on mitä ihanin. Mutta on tässä heräämisessä ollut se hyvä puoli, että olen saanut kirjoitettua. Keskiviikkona kirjoitin raakatekstiä ja eilen editoin sen sellaiseksi, että olen siihen jo melko tyytyväinen.

Tämän viikon tavoite oli se yksi luku jonka yli hyppäsin, mutta siitä ei jotenkin vaan tullut mitään. Kirjoittelin sitä kyllä vimmatusti, mutta jotenkin se ei vaan edistynyt. Kaikki oli vaikeaa. Tekstiä syntyi vaan pakottamalla ja eikä sekään oikein toiminut. Sitten tuossa tiistai-iltana ripustelin pyykkiä ja tajusin, että en tarvitse koko lukua. Tarvitsen pari uutta kohtausta sekä ratkaisun yhteen ongelmaan, joka minulla tekstissä vielä on.

Lopullinen lukumäärä kasvoi taas kolmella, koska kun tappelin tuon poistetun luvun kanssa, tajusin miten homma jatkuu. Niitä en kuitenkaan yritä vääntää ennen nanoa.

Tänään on perjantai, vapaapäivä ja ensimmäinen päivä kun suuntaan kirjamessuille. Alunperin suunnittelin meneväni kolmena päivänä, mutta taidan jättääkin sunnuntain välistä. Siellä on pari juttua mitä olisi kiva nähdä, mutta ei mitään kovin akuuttia. Lauantaina tulee messuiltua kuitenkin klo 19 asti.