sunnuntai 16. syyskuuta 2018

13/24

Kirjoittelen tätä samalla kun odotan, että kahvinkeitin lakkaa porisemasta. Tänään olin tehokas heti aamusta ja pelaamisen sijaan editoin kunnes tuli deija-vu fiilis, että enkö mä ole jo editoinut tämän kohdan kertaalleen? No sitten kulutin seuraavat 40 minuuttia yrittäen ymmärtää, miksi iPad ja läppärin Scrivenerit ei synkkaa. Syyllinen oli läppärin Dropbox -sovellus joka oli epäonnistunut elämässä ja lakannut toimimasta. Uudelleenasennus korjasi kaiken ja sain jatkoin editoimista. Olen viime aikoina editoinut enimmäkseen pädiltä, koska silloin voin käyttää Pennaa. Tiedän, että sen hankkiminen oli turhamaista ja täysin turhaa, mutten silti kadu sitä lainkaan. Sillä on vain niin ihana kirjoittaa ja sitten on tietenkin ne näppäinäänet.

Oltiin eilen keskustassa asioilla ja huomattiin, että siellä oli menossa jotkut markkinat. Ei jääty sinne eilen syömään, mutta tänään olisi tarkoitus mennä. Minua kiinnostaa gambialainen ruoka ja miestä kenguru-hampurilainen. Tänään olisi tarkoitus myös tehdä kasviskaalilaatiikkoa (ensi viikon ruoka), siivota, kaivaa pitkähihaiset paidat esille (koska syksy <3 ) ja käydä lenkillä. Jos onnistun lenkissä, niin se olisi viikon ensimmäinen ja ainoa liikunta. Tiistaina oli tarkoitus mennä, mutta satoi. Keskiviikkona ei satanut, mutta olin nukkunut niin huonosti edellisenä yönä, ettei ollut energiaa.

Kahvi on valmis ja minä voisin jatkaa editoimista. Olisi kiva saada tämä keskeneräinen luku loppuun.

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

11/24 Eli toisin sanoen, 13 lukua ennen nanowrimoa

Ensimmäinen työviikko on ohi. Miehen mielestä viikko meni nopeasti, kun taas minusta se tuntui pitkältä. Oli kaikenlaisia työjuttuja, uusia asioita ja vanhaakin. Olin oikeasti yllättynyt, että jaksoin lähteä työpäivän jälkeen lenkille (jopa kahtena päivänä). Olin myös tyytyväinen siihen, kuinka paljon luin, mutta pettynyt siihen kuinka vähän jaksoin editoida. Osittain se johtui siitä, että kävin lenkillä ja niinä päivinä ei kyllä ehdi enää hirväesti muuta, mutta myös siitä, että työpäivän jälkeen ei vain ole energiaa (vaikka sitä aikaa olisikin). Tuli pieni karu muistutus, että tällaistahan se oli (jännä miten senkin ehti jo lomalla unohtaa).

En halunnut laatia lomalla mitään tavoitteita, mutta kuten äskeisestä jo tuli ilmi niin loma on ohi. En aio osallistua Nanoon perinteisessä mielessä, mutta haluan osallistua kuitenkin. Haluaisin alkaa vihdoin kirjoittamaan L:n osuukset puhtaaksi. Niistä on olemassa vain se raakaversio minkä kirjoitin vuosi sitten, mutta sen jälkeen en ole tehnyt niille mitään. Ensin oli E ja sitten jatkoin K:n osuuksien parissa. Tavoitteena olisi, että saisin editoitua K:n luvut ennen nanoa, jolloin voisin marraskuussa tehdä L:n osuudet. Nanoon on seitsemän ja puoli viikkoa mikä tarkoittaa, että viikossa pitäisi editoida noin kaksi lukua. Hyvällä onnella, se puolikas viikko jää vapaaksi.

perjantai 31. elokuuta 2018

Elokussa luettu

 Herding Cats oli hauska paitsi viimeiset sivut, kun sarjakuvamaisuus loppui ja siitä tuli kannustava usko itseesi tsemmapuskirja. 

 Miksi en ole aikaisemmin lukenut Westötä? Pitäisi. Tämä oli ihana. Tämä oli myöskin hyllynlämmittäjäkirja.


Panteleimonin kirjat <3 
 Lasi maitoa oli niitä kirjoja joita ei oikein malttanut päästää kädestä. Voisi tarkistaa onko Wassmo kirjoittanut mitään muuta.

Luin kesällä Kukkaron kuningattaren ja jos pitää valita näiden kahden välillä niin Railakas rahakirja voittaisi. Kukkaron kuningatar oli liian pirteä, kun taas Railakkaassa rahakirjassa oli (kansikuvasta huolimatta) paljon rauhallisempi. Parasta tässä kirjassa oli se, että Railakas rahakirja ei tsempannut lukijaa kertaakaan (vaikkapa sen takia, että kirja on yli puolessa välissä).

 Hiltusen kirja yllätti. Tämäkin oli seissyt kirjahyllyssä pitkään, koska takakansiteksti ei innostanut. Jostain syystä olin kuitenkin jossain vaiheessa napannut sen kierrätyshyllystä ja siirtänyt omieni joukkoon. Mieskin luki tämän ja piti vaikka IT-ihmisenä sitä häiritsi kovasti pari asiaa jotka eivät oikeassa maailmassa toimi niin kuin kirjassa sanottiin. Mihin minä sitten sanoin: "Mutta kulta, tämän takia se onkin fiktiota."


Painterin kirja oli ihan ok ja perus, mutta Birminghamin kirja nauratti. Tähänkin törmäsin uudelleen ihan sattumalta, kun selasin kindleä ja näin, että olin lukenut sitä jo 56% (mutta en muistanut siitä mitään). Aloitin tämän viime viikolla uudelleen. 

Sain kaksi hyllynlämmittäjäkirjaa luetuksi! ja sitten hyllyyn eksyi pari uutta kirjaa, kun pyörittiin miehen kanssa Sörnäisissä ja törmäsin antikvariaattiin jota en ollut aikaisemmin nähnyt. 

Nyt luen Keisari Aarinota. Katsoin lomalla siitä tehdyn sarjan. Sarjaa ei voi kuin suositella, minunkin tarkoitus oli katsoa vain yksi jakso ja seitsemän jaksoa myöhemmin ryömin vuoteeseen. 

Olen lueskellut myös Virginia Woolfin ensimmäistä päiväkirjaa. Ostin nämä kirjamessuilta vuosi sitten, mutta en ollut ehtinyt vielä tarttumaan niihin. Sitten kun luin Westötä oli pakko hankkia sen rinnalle muuta luettavaa. Kangastus 38 oli kirjaston poistokirja ja niin kammottavassa kunnossa, etten voinut lukea sitä vuoteessa.

torstai 30. elokuuta 2018

Lomasummailua

Ajattelin summailla tähän vähän lomafiiliksiä vaikka vielä on muutama päivä jäljellä.

Kellotorni
Luin viime viikolla Kellotornin kahdeksan tulostettua lukua ja voisinpas sanoa, että oli mitä ihanin lukukokemus, mutta kun en voi. Siellä oli kohtia jotka toimi, mutta paljon sellaista mikä ei. Suurin ongelma oli se, että tarina junnaa paikoillaan kun maalailen maisemia. Se hyvä puoli siinä paperilta lukemisessa oli, että ensimmäistä kertaa näin tarinan alun kokonaisuutena. Viikonloppu ja alkuviikko meni editoidessa ja eilen luin tekstin uudelleen. Oli jo paljon parempi. Täydellistä se ei ole, mutta sen verran ok, että voin jättää ne ensimmäiset luvut hetkeksi lepäämään ja jatkaa editoimista.

Lukeminen
Lukemisen suhteen olen vähän pettynyt. Enemmänkin olisi voinut lukea. Viime viikko oltiin miehen kanssa reissussa ja vaikka oli pari kirjaa mukana, en lukenut ainuttakaan loppuun. Luin vain Kellotornia ja pelasin spider solitairia puhelimesta.

Lenkkeily
Tähän olen semityytyväinen. Olen tyytyväinen määrään, mutta en nopeuksiin. Ehkä voisi ensi talvena ostaa taas salikortti ja yrittää panostaa nopeuden nostamiseen.

Ensi viikolla vuorossa on paluu töihin ja arkeen. Välillä olen ihan valmis menemään jo töihin ja välillä en.

torstai 16. elokuuta 2018

Kuusi lukua

Loma se vaan möyrii eteenpäin ja puolessa välissä ollaan. Tultiin just ikeasta ja nyt mietin, että mitä tässä alkaisi tekemään. Kahvi on vielä kesken, eli ainakin sen hetken istun vielä tässä, mutta mitä sitten? En jaksa editoida, mutta kaikki muu on vielä auki. Luultavasti otan kirjan ja menen lukemaan.

Sain editoitua ne kuusi lukua jotka halusinkin. Seitsemäskin on tehty, mutta siihen en ole tyytyväinen. Jokin siinä ei toimi. Tietäispä vaan, että mikä.

perjantai 10. elokuuta 2018

6:45

Eilen iski ihan järjetön lomaväsymys. Ei väsymys lomaan, mutta sellainen perusteellinen uupumus, että alkuun vähän mietin, että saanko päivässä mitään aikaiseksi. Eilen oli ensimmäinen arkipäivä tällä viikolla, kun ei tarvinnut tehdä mitään. Herätys ei soinut seitsemältä vaan sain nukkua niin pitkään kuin halusin (ja sitten herään 6:45).

Kuvittelin alkuun, että kunhan pääsen E:stä eroon niin en varmaan jaksa editoida mitään vähän aikaan. Kuitenkin huomasin tiistaina editoivani Kellotornin kuudetta lukua ja keskiviikkona sain sen loppuun. Eilen aloittelin neljännen luvun puuttuvaa kohtausta ja huomasin, että saman luvun viimeinenkin menee uusiksi.

Tekisi hirveästi mieli määritellä lomatavoitteita editoimisen suhteen (koska tavoitteet on ihania), mutta yritän vastustaa. Tällä hetkellä ainoa tavoite on saada tämä luku neljä loppuun tällä viikolla, mutta muuten yritän pitää aikataulun vapaana. Tietenkin jatkan editoimista, mutta ilman, että siihen tulee suorittamisen makua.

Muuta
Nyt kun ikkunanpesuprojekti on valmistunut, ajattelin siirtää katseeni seuraavaksi liesituulettimen suuntaan. Ritilä pitäisi puhdistaa ja suodatin tarvitsee vaihtoa.

Kissa toipuu vieläkin eläinlääkärikäynnistä. Keskiviikon se vaan istui ympäri kämppää ja tuijotteli seiniä. Raukka kävi vähän hitaalla nukutuksen jälkeen. Eilinen meni leväten ja tänään on nähtävästi samanlainen päivä. Tämä kissaherra ei ole mikään seikkaileva instagramkissa vaan sellainen joka ei kestä muutoksia ja eläinlääkärikäynnin jälkistressi purkautuu aina samalla tavalla, eli kissa on epätavallisen hiljainen ja lepäilee. Vähän jo jännittää, miten se selviää siitä kun joutuu kohta viikoksi kissahotelliin kun mennään miehen kanssa reissuun.

Liesituuletinprojektin lisäksi pitää käydä kaupungilla asioilla, mutta muuten ajattelin vain lukea. Luen nyt Lasi maitoa, kiitos ja jäljellä on niin vähäisen, että pääsen varmaan aloittelemaan jo jotain muuta. Hyllyssä odottaa Tom Hanksin Uncommon type -novellikokoelma. Pidän Hanksista (lempinäyttelijä) ja kirjoituskoneista (joita tässä esiintyy), mutta novellit ei ole minun juttu. Mielenkiintoista nähdä millainen kirja on. Toivottavasti hyvä.

Löysin taas uuden blogin jota olen alkanut lukemaan alusta asti. http://kirsikarvinen.blogspot.com - ja postauksia alkavat vuodesta 2013. Menee varmaan hetki, ennen kuin tämä on luettu :) 

tiistai 7. elokuuta 2018

Lomaa ja editointia

Loma alkoi eilen. Jotenkin sitä ei ole ihan vielä sisäistänyt vaikka on menossa jo toinen päivä, kun ei tarvitse mennä aamulla töihin. Ehkä tähän on vaikuttanut se, että olen hoitanut kaverin kissoja kun hän on puolisonsa kanssa lyhyellä reissulla, minkä takia olen joutunut laittamaan herätyksen seitsemäksi ja istunut bussissa jo kahdeksalta. Toissa viikonloppuna olin hoitamassa yhden tuttavan kissoja. Näiden luona piti nukkua pari yötä, mutta kaverin kissoja ei tarvitse kuin käydä syöttämässä. Tänään aamulla oli viimeinen hoitokerta. Huomenna pitää sitten heräillä ihan oman kissan takia kun ollaan menossa eläinlääkäriin, mutta jospa sitten torstaina voisi vihdoin herätä ilman herätystä ja ilman suunnitelmia ja sisäistä se, että on vapaa.

Eilen oli myös se hetki, kun lähetin E:n vihdoin menemään. Kyllähän sen lähettäminen jännitti, mutta samaan hengenvetoon olen niin helpottunut kun se on käsistä pois. Eilen kun oli sitten sellainen muutaman tunnin tauko (kun mies luki viimeisintä versiota), oli ihanaa tehdä jotain muutakin kuin vain editoida. Sai tarttua sellaisiin töihin, jotka on roikkunut koko kesän koska energia ei ole riittänyt niihin, kuten aloitella ikkunanpesua ja kuurata vessa vähän tehokkaammin, kuin se pikasiivous jonka teen päivittäin.

Nyt sulattelen lounasta ja mietin, että voisin mennä kohta lenkille. Nukuin eilen jotenkin todella huonosti, koska E:stä luopuminen jäi pyörimään päähän. Nukahdin sitten joskus kahden maissa ja näin unta, että sain kustannussopimuksen, mutta se oli niin täynnä punakynämerkintöjä, etten saanut siitä mitään selvää ja joku hengitti siinä jatkuvasti niskaan, että se pitäisi lukea nyt äkkiä ja allekirjoittaa.