keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Harmi

Harmi kun olisin halunnut tänään editoida luvun 17 loppuun. Aikaa olisi ollut, mutta kun vihdoin sain koneen auki, aivot olivat jo täysin hyödyttömät. Aamuihmisenä, iltakirjoittaminen on aina vähän tällaista. Koko päivä tekee mieli päästä tekstin pariin ja sitten kun pääsee, on jo liian myöhäistä. Ajoitus, on iltakirjoittamisen suhteen se tärkein seikka. Jos minulla on kuudelta sekä kuppi kahvia että kone kädessä, tekstin työstämisestä saattaa tulla jotain. Tänään en kuitenkaan ehtinyt juoda iltakahvia ja koneellekin pääsin vasta kahdeksalta.

Lukeminen olisi onnistunut, jos kirjana olisi ollut jotain muuta kuin E:tä varten lainaamani tietokirja. Se on sen verran tiivistä tekstiä että tänään, tässä väsymystilassa, en pystynyt siihen. Hyllyssä olisi kyllä monta mielenkiintoista kaunoa (Hämeen-Anttila, Konstig ja Pulkkinen), mutten halua aloittaa uutta kirjaa kun edellinen on vielä kesken.

Onneksi on käsinkirjoittaminen. Siihen pystyin jopa tänään. Tällä hetkellä työn alla on luvun 20 raakaversio. Se ei ole läheskään valmis, mutta sain sen sentään alkuun. Puolitoista A4-arkkia ei ole paljon, mutta on se enemmän kuin ei yhtään.

En ole vielä luopunut toivosta, että saisin tämän juoniosuuden raakaversion valmiiksi loman aikana. Se kuitenkin tarkoittaa sitä, että iltakirjoittamisen pitää onnistua edes joskus. Toistaiseksi tämän viikon ainoa hyvä päivä oli eilen, kun ei tarvinnut mennä töihin kuin vasta iltapäivällä ja sain pyhitettyä aamun kirjoittamiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti