Hirveän
laiskasti olen nyt jotenkin kirjoitellut tänne blogiin. Enimmäkseen
ihan siitä syystä, ettei tunnu olevan oikein sanottavaa.
Aloittelin
alkukuusta Kellotornin tulostetun version läpikäymistä. Prosessi
oli hidasta koska työstin tekstiä luku kerrallaan. Luin ja korjasin
yhden luvun, siirsin korjaukset koneelle ja editoin luvun vielä
kertaalleen ennen kuin siirryin seuraavaan. Viisi lukua jaksoin
käydä läpi tällä tekniikalla ja sitten meni hermot siihen kun
tuntui, että aivan liian moni asia on kesken. Joten kävin sitten
koko nivaskan viikonloppuna läpi ja nyt siirtelen korjauksia
koneelle. Editointia teen jälkijunassa ja pikkuhiljaa. Sitä voi
tehdä sitten senkin rinnalla kun siirrän L:n osuudet koneelle.
Tänään
oli yllättävän hektinen työpäivä, sitten treenit ja vähän
kotihommia. Luin loppuun metropoliitta Pantaleimonin Murha
näyttämöllä ja nyt mietin, mitä lukisin seuraavaksi. Olen
ihastunut täysin Pantaleimonin kirjoihin. Niissä on sitä sama
leppoisa tunnelma kuin Autereen kirjoissa.
Arki
rullaa ja jouluvalmistelut nakertaa vapaa-aikaa. Joulua ajatellen
olen paistanut kauhean vaaleaksi jääneen piparkakkutalon (jonka
mies on kylläkin jo syönyt) ja tehnyt hyviä, mutta liian lötköjä
joulutoffeita. Yritin olla tehokas ja tehdä mahdollisimman paljon
asioita etukäteen valmiiksi minkä takia keittelin toffeitakin
hyvissä ajoin. Sitten kun toffee maanantaina kiehuili kattilassa
luin reseptin loppuun ja siinä sanottiin, että toffeet säilyy vain
viikon! Joten syötin tämän satsin miehen työkavereille ja
huomenna on suuri fudgenkeittopäivä numero kaksi.
