keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Kirjoittamispaikkoja

Minusta on aina mielekästä lukea missä kaikissa paikoissa ihmiset kirjoittavat. Esimerkiksi Rooiboksen kirjoituskahvila, Elinan mBaari tai muiden bloggareiden työpistekuvat.

Kodin työpisteistä ei kannata paljon kuvia ottaa. On meidän ruma ruska sohva jolla loikoilen ja luen, tai istun ja kirjoitan sekä ruokapöytä jonka äärellä istun joskus jos siirrän paperiversiosta korjauksia koneelle.

Kodin lisäksi kirjoitan ulkona, tätä harrastan melkein viikoittain. Tärkein kriteeri paikalle on ääni. En voi keskittyä metelissä, mikä valitettavasti rajaa suurimman osan kahviloista pois, esimerkiksi lähikahvila. Kun kahvilaa avattiin olin aivan innoissani että nyt saan kodin läheltä paikan missä kirjoittaa. Valitettavasti kahvila on viihtyvyydestään ja hyvistä korvapuusteista huolimatta hyvin hyvin meluisa. Kävin siellä kerran kokeilemassa kirjoittamista ja tämä kokeilu meni suurin piirtein näin. Menen kahvilaan. Olen ainoa asiakas. Hyvä näin koska nyt varmaan saan kirjoittaa rauhassa. Tilaan kahvini, istuudun alas ja kaivan koneeni esille. Pari minuuttia menee hyvin sitten joku kahvilan tytöistä ajattelee varmaan että ”hei, asiakas, laitetaan musiikkia”. Musiikkivolyymit olivat liian kovalla mutta ajattelin että kyllä minä vielä tämän kestän. Seuraavaksi tytöt alkavat putsaamaan lattekonetta ja jauhamaan kahvipapuja sekä pistämään astioita pois. Varsinkin tämä astioiden järjestäminen vihloi korvia ja aiheutti ehkä eniten tuskaa koko hommassa. Koska tässä ei ollut vielä riittävästi melua, paikalle saapui seurue joista kaikki halusivat erikoiskahvin mikä tarkoittaa että lattekone äänteli loppuajan taukoamatta. Se alkoi niin hyvin, kunnes tuli tämä äänien vyöry joka jyräsi minut alleen. Eli se siitä lähikahvilasta.

Parhaat paikat ovat toistaiseksi olleet kirjastot. Varsinkin Kaisaniemen kirjasto joka on ehdoton suosikkini. Keskuskirjaston epäilyttävästä ulkonäöstä huolimatta, odotan sen valmistumista koska se voi olla uusi mahdollinen hyvä paikka kirjoittaa. Keskuskirjasto enteilee kävijämääräksi 10 000 kävijää päivässä, mutta siellä on myös hiljaisia paikkoja joten toistaiseksi paikka kuulostaa ihan lupaavalta.

Kaikenlaisia kahviloita on tullut testattua sekä keskustasta että vähän syrjempääkin mutta mitään suosikkipaikkaa minulla ei ole. Lähimmäksi suosikkipaikkaa on muodostunut editointikahvila jossa tapaamme pikkuveljen kanssa. Paikka on rauhallinen (ainakin siihen aikaan kun olemme olleet siellä editoimassa), siellä on musiikkia mutta volyymi on pienellä, siellä on myös vähän himmeämpi valaistus mikä on mukava. Tämä kahvila ei ole millään tavalla erityinen, ihan tavallinen ketjukahvila  mutta se on paikkana toimiva. Ensi viikolla ajattelin käydä testaamassa Ekbergin kahvilaa. Paikan kirjoittamispotentiaalista en tiedä mitään. Olen käynyt kahvilassa kerran aamiaisella, edellisen työpaikan työporukan kanssa. Silloin en kylläkään kiinnittänyt huomiota äänimaailmaan. Toisaalta harvoin huomaan ääniä ennen kun tilanne on päällä, esimerkiksi se lähikahvila. Olen käynyt siellä kahvilla ja puolison kanssa aamupalalla mutta silloin kaikki oli hyvin. Ääniä oli koska paikka oli täynnä mutta en yhtään rekisteröinyt niitä liian korkeiksi ennen kuin vasta siinä vaiheessa kun tarvitsin hiljaisuutta.

6 kommenttia:

  1. Minä kirjoitan tavallisesti aina kotona oman kirjoituspöydän ääressä. Hirmu tylsää. Tuon sanomisesta tulee melkein sellainen olo, kuin sanoisi että harrastaa seksiä vain peiton alla pimeässä.

    NaNoWriMon aikaan kirjoittelen myös kahviloissa miiteissä. Se toimii ihan hyvin. Minä en ole kovin herkkä melulle, tosin tuo kuvaamasi tilanne voisi olla liikaa, mutta yleinen hälinä ei haittaa. Tässä lähellä ei kuitenkaan ole mitään kivoja kahviloita plus olen niin ruoka/juomavammainen tällä hetkellä, ettei ajatus oikein nappaa. Tykkään miittikahviloistamme siinä, että ketään ei kiinnosta, jos porukka istuu siellä tuntikausia ja jotkut eivät edes tilaa mitään, toisessa pystyy aika surutta popsimaan omia eväitäänkin, mikä on tosiaan hyvä juttu jos on ruoka- ja verensokerivammainen. Mutta en ikinä jaksaisi mennä niihin muuten. Kirjasto meillä on ihan lähellä, mutta se ei ole kiva.

    Joskus tosi harvoin olen kirjoittanut parvekkeella tai jos olen ollut tosi huonossa kunnossa niin sängyssä. Viime perjantaina kirjoittelin NaNoa kaverilla illallispöydässä, mutta puolustaudun sillä, että useimmilla muillakin oli läppärit esillä, joskin muuta kuin NaNoa varten.

    -Maija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen hyvän paikan löytäminen ei ole helppoa. Eilen treffailtiin keskustassa eikä vakiopaikassa. Sai taas todeta kuinka tympeä keskustan kahvilatilanne on. Ne kahvilat joissa oli tilaa olivat sitten yleisesti ankeita. Päädyttiin sitten tällaiseen ankeaan epämukavaan kahvilaan. Loppujen lopuksi sillä ei ollut niin väliä koska ei me viihtyvyyden takia sinne oltu menty.

      Illallispöydässä kirjoittaminen kuulostaa hyvin epäsosiaaliselta :D Mutta jos muutkin kerta olivat koneella, niin miksei vain mukaan.

      Parvekekirjoittaminen kesällä kuulostaa ihanan rentouttavalta.

      Poista
  2. Kiva lukea sinun kirjoituskahvilakriteereistäsi! Mietin tuota omaa suhtautumistani meluun. En tiedä, onko kirjoituskahvilani meluisa vai ei - siellä on taustamusiikkia aina, kahvipapuja jauhetaan, ihmiset puhuvat. Tasainen äänimaailma ei haittaa, mutta se kyllä, jos selän takana istuu joku, jolla on niin kuuluva ja kantava ääni, että se peittää kaiken muun alleen ja kirjoittamisesta tulee sitä, että kynä meinaa lipsahtaa koko ajan kirjoittamaan puhetta sen kovaäänisen ihmisen sanelusta ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melukin on suhteellista :) Esimerkiksi kirjastossa jokainen inahdus on paljon häiritsevämpää kuin tasainen taustamelu kahvilassa.

      Poista
  3. Mielenkiintoista lukea muiden kirjoittamispaikoista. :)

    Suurin osa kahviloista tuntuu olevan ärsyttävän meluisia. Ekbergin kahvila muistaakseni on myös aika kaikuva tapaus (tosin siitä on pitkä aika, kun siellä viimeksi kävin). Minulle kahvilakirjoittaminen ei oikein sovi, koska sitten pitäisi aina ostaakin jotain, että viitsi istua siellä, ja en juo kahvia ja teestäkään en oikeasti loppujen lopuksi hirveästi pidä... Mutta toki muistiinpanoja tms. tällaisia voisi joskus käsin raapustaa jossain kahvilassa ollessa. Opiskeluaikoina kirjoitin usein yliopiston atk-luokissa, siellä oli helppo keskittyä hiljaisuudessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ekberg antaa vielä odottaa itseään. Ehkä ensi viikolla eksyn sinne. Kaikuvuus ei kuulosta hyvältä, mutta pistän tänne raportin kunhan selviän sinne :)

      "Minulle kahvilakirjoittaminen ei oikein sovi, koska sitten pitäisi aina ostaakin jotain"

      Tämä on kyllä totta. Sitten kun hintoja ei näy ennen kun astuu sisälle ja tiskin eteen. Kun myyjä tulee kysymään mitä saisi olla, ei sitä kehtaa enää siinä vaiheessa perääntyä, oli paikka kuinka kallis tahansa, niin sitä tulee tilattua se halvin. Yleensä pussitee. Tietenkin jos ei tykkää teestä valinta voi olla vaikea.

      Kerran kulutin 16€ editointikeikalla, 2 juomaa ja leipä. Yleensä en syö mitään editointikeikoilla mutta silloin oli pakko jos halusi jaksaa editoida sanaakaan. Paikka oli muuten ihan ok ja henkilökunta todella mukavaa mutta se hintataso. Se oli meidän viimeinen vierailu siinä kahvilassa ihan siitä yksinkertaisesta syystä ettei ole varaa noin kalliisiin keikkoihin.

      Onneksi on sitten näitä ilmaisiakin paikkoja, kuten kirjastot <3

      Poista