sunnuntai 21. helmikuuta 2016

22 / 27 / 28 736

Maanantai 15.2.
Tämä päivä alkoi kolmelta kun kissalla oli nälkä. Oli vähän vaikeaa saada unta joten nousin ylös ja siirsin eilen kirjoittamani raakatekstin koneelle. Se on aina yhtä puuduttavan tylsää hommaa ja sen jälkeen oli helpompi nukahtaa. Maanantai oli myös vapaapäivä, joten superaikainen herätys ei haitannut koska sain nukkua aamusta vähän pidempään. 
 
Aamupalaa ja kirjoittamista. Saan valmiiksi yhden kolmesta luvusta jotka on tämän viikon tavoite. Loppupäivän luin sitten tenttiin, koska tänään aamulla heräsin siihen todellisuuteen että se tentti on tällä viikolla ja minulla on vielä toinen niistä kirjoista kesken. En sitten mennyt kampaajalle, enkä kauppaan ostamaan punajuuria jotta saisin tehdä keittoa.


Tämänaamuinen luku koostui kolmesta eri tiedostosta ja joka kerta kun otin uuden kohtauksen käsittelyyn, päällimmäisenä pinnalle nousi pelko, ettei tästä tule mitään. Etten tule ikinä saamaan tästä kohtauksesta edes sitä ensimmäistä rumaa versiota mitä nyt kirjoitan. Pohjatekstiä oli jotain 750 sanaa, Scrivener sanoi että sain aikaiseksi 801 uutta sanaa ja luvun kokonaispituudeksi tuli 1476 sanaa. Jostain syystä olen keksinyt että tuhat sanaa on minimi luvun mitta ja kaikki jotka ylittää 1200 sanaa tuntuu ihan huipulta. Tässä versiossa on muutama luku jotka jäi alle tuon maagisen tuhannen sanan rajan ja niiden merkkaaminen valmiiksi tuntui yksinkertaisesti valehtelulta.


Tiistai 16.2.
Iltavuoro. Herään seitsemältä (vaivalloisesti), aamupalaa ja kahvia. Kirjoitan vasta kun mies lähtee töihin. Tänään en kirjoittanut pitkään, vain puoli tuntia, mutta se riitti saamaan kohtauksen loppuun. Loppuaamu meni sitten kouluhommissa.
Töiden jälkeen, joskus puoli kymmenen maissa huomaan kirjoittavani seuraavaa kohtausta vaikka ajatus oli vain vähän avata sitä huomista varten.
Tämä luku koostuu viidestä kohtauksesta, joista kaksi on nyt valmiina. En edes yritä herätä huomenna viideltä, tuntuu vähän siltä ettei tule onnistumaan.


Keskiviikko 17.2.
Tänään tapahtui kaksi ihmettä. Ensimmäinen oli se, että jaksoin taas kirjoittaa illalla ja toinen, että sain kaksi kohtausta valmiiksi. Viimeinen kohtaus siis enää jäljellä ja sitten olen enää yhden luvun päästä viikon tavoitteesta. Huomenna tuskin jaksan kirjoittaa, koska töitä ja illalla vielä tentti, mutta odotan perjantaita. Jälleen iltavuoro mikä tarkoittaa että aamulla pitäisi ehtiä.


Torstai 18.2.
Tänään en kirjoittanut lainkaan. En aamulla ennen töitä enkä illalla töiden jälkeen. Päivä meni töissä ja ilta tentissä. Illalla jaksoin lukea vähän eteenpäin yhtä E:n taustakirjoista mutta muuta en sitten tehnytkään.


Perjantai 19.2.
Kirjoitin toiseksi viimeisen luvun viimeisen kohtauksen ja seuraavan luvun ensimmäisen. Alle 800 sanaa, mutta sanojen lukumäärällä ei ole tänään väliä.


Lauantai 20.2.
Herään parikymmentä minuuttia ennen viittä. Yritän vielä nukahtaa, mutta ei siitä tulee mitään joten nousen ylös. Herätys on kuudelta, ei ollut tarkoitus herätä näin aikaisin, mutta unohdin illalla ottaa lääkkeet joten kymmenestä melkein viiteen on hiton hyvä määrä unta. 
 
Neljäkymmentäviisi minuuttia ja 405 sanaa. Viimeisestä luvusta tuli vain 658 sanan pituinen, mutta tällä kertaa vajaamittaisuus ei haittaa, sillä tiesin aina että tästä viimeisestä tulee lyhyt.
Jotenkin oletin että kun pääsen tähän pisteeseen, se tuntuisi jotenkin erilaiselta. No eipä oikein tunnu, sillä mieli siirtyi heti niihin viiteen lukuun jotka on vielä kirjoittamatta. Niistä kolme on sellaisia jotka haluan saada kirjoitettua ennen 18.3. Kaksi muuta lukua ovat sen verran kaukana loppupäässä ja sisällöltään vähän auki, että niitä mietin vasta ensimmäisellä editointikierroksella.


Tänään on vielä edessä työpäivä ja sen jälkeen vähän menoja. Toivon kuitenkin hartaasti, että jaksan illalla kirjoittaa vielä raakatekstiä, jotta voisin huomenna työstää ensimmäistä lukua niistä puuttuvasta kolmesta.


Sunnuntai 21.2.
En kirjoittanut eilen raakatekstiä, enkä tänään sanaakaan puuttuvia lukuja. Eilinen ilta meni kun tein vähän kouluhommia ja sen jälkeen en jaksanut enää mitään. Tämä päivä meni toipuessa eilisestä työpäivästä, mikä tarkoitti pelaamista ja minimivaatimus kotitöitä. Illalla jaksoin lueskella vähän sitä E:hen litttyvää kirjaa ja mietin että voisin tässä vielä jatkaa, sillä se on melkein jo luettu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti