Tiistaina
olin siinä pisteessä, että en enää keksinyt mitä tehdä.
Ensimmäinen ja viimeinen luku oli kirjoitettu. Ensimmäiseen en ole
täysin tyytyväinen, viimeiseen olen melkein. Mutta vaikka miten
tuijottelin tekstiä, tuntui etten nyt osaa tehdä sille enää
mitään. Seuraavaksi pitäisi siivota menneisyyden osio.
Scriveneristä lukeminen ei vaan millään napannut, joten tein
projektista e-kirjan ja heitin pädiin. Nyt pidän taukoa. Tekisi
mieli jo jatkaa, mutta ajattelin, että edes pieni tauko voisi olla
hyväksi. Luen tähän väliin sitten yhden kirjan, jonka eräpäivä
lähestyy uhkaavasti ennen kuin tartun taas E:hen.
Deadline
on 30.4. Tämä siksi, että ajattelin haluavani E:lle vielä yhden
uuden silmäparin. Otin sitten alkukeväästä yhteyttä erääseen freelance
kustannustoimittajaan ja kysyin, ehtisiköhän lukea ja kommentoida
tekstin ennen elokuuta. Vastaus oli, että voisi ehtiä jos saan
tekstin tämän kuun puolella kasaan. E:n ei tarvitse olla
täydellinen, kun se lähtee hänelle. Eniten kiinnostaa se, mitä
hän sanoo niistä kommenteista, mitä sain siltä kiinnostuneelta
kustannustoimittajalta. Itse olen tekstille niin sokea, etten osaa
sanoa siitä enää mitään.