... kun ulkona on niin
valoisaa, että pitää ainakin pari kertaa tarkistaa kellosta, ettei
vahingossa lähtenyt töistä liian aikaisten.
Vaikka tämä päivä on
mennyt neljän tunnin yöunilla (unohdin ottaa eilen unilääkkeet)
olen silti onnistunut tekemään jotain mitä en yleensä ikinä
jaksa työpäivän päätteeksi, eli editoida. Toisen luvun
aloituskohtaus ei suostu nyt millään asettumaan paikoilleen. Olen työstänyt
näitä samoja neljää riviä sunnuntaista lähtien. Se on
tavallaan sinnepäin, muttei kuitenkaan. Ja vaikka ajattelinkin jo luovuttaa tälle päivälle, niin näiden neljän rivin editoiminen on ollut ihan hauskaa
(tämä osa editoimisessa yleensä on). Vielä hauskempaa se tulee
olemaan siinä vaiheessa, kun tajuan, miten niiden sanojen pitää
oikeasti olla.
Tänään kävin myös
melkein luistelemassa. Melkein tarkoittaa, että vaihdoin
ulkoliikunta vaatteet päälle, otin luistimet ja menin jäälle.
Vain todetakseni, ettei siellä voi luistella. Sää oli mitä
mahtavin, mutta jää oli kammottavassa kunnossa.
Seuraavaksi voisin
suunnata keittiöön ja tiskata loput astiat pois. Vuodekin kutsuu. Kello
yhdeksän on ihan hyvä aika mennä vuoteeseen lukemaan.
