Joka kerta, kun aloitan uuden luvun editoimisen tekisi mieli antaa
periksi. En tiedä miksi alut on aina vaikeita tai miksi en koskaan
luota siihen, että ehkä tälläkin kertaa osaan? Alut on vaikeita, kun kirjoitan raakatekstiä enkä tiedä
miten pääsisin kohtaukseen kiinni. Ne on vaikeita toisellakin
kierroksella ja myös nyt, kun editoin. Suurin työt jonka teen
editoidessa on yleensä aina juuri alkujen kanssa. Lopputeksti,
yleensä juuri se asian ydin, on yleensä helpointa editoida. Mutta
juuri se, että miten pääsen siitä ensimmäisestä tyhjästä
rivistä siihen asian ytimeen, on aina se suurin ongelma.
Nytkin vilkaisin seuraavan luvun alkua ja ensimmäinen fiilis on, että ei tuosta tule ikinä mitään.
Asiasta viidenteen! The SecretLibrary Podcast taitaa olla uusin ihastukseni.
