Lomaa ja lukemista

Eilen luin loppuun yhden E:hen liittyvän kirjan. Huolimattomuuttani olin sitten varannut itselleni Easy Reader kirjan, mikä tarkoitti sitä että sivuja oli neljänsadan sijaan vain vähän yli sata ja teksti oli lyhennetty, yksinkertaistettu, ja koko teokseen oli käytetty vain 1200 eri sanaa. Silti luin sen loppuun koska pidän aihetta mielenkiintoisena. Jossain vaiheessa lainaan kyllä sen oikean version tästä kirjasta. Nyt on vaan liikaa lukemista joten tähän hätään en sitä voi tehdä.

Viime viikonloppuna käytin ensimmäistä kertaa Scrivenerin ilmoitustaulu työkalua.

Lisäsin työhön tyhjiä tiedostoja, ja listasin muutamalla ranskalaisella viivalla, mitä näissä luvuissa/kohtaukissa tulee tapahtumaan. Näitä kortteja sitten siirtelin, lisäilin ja poistin tarpeen mukaan. Samalla kun selvittelin juonisotkua, sain pienoisen käsityksen siitä, montako lukua E:hen tulee, ja se on noin kolmekymmentä. Tämä siis vain tälle nykyhetken aikajanalle, menneisyyden kirjoitan omana projektina tämän jälkeen ja sen luvuista ei ole tietoa. 

Ensi viikolla alkaa kauan odotettu, ja tarpeeseen tuleva loma. Tietenkin aloin heti suunnittelemaan montako lukua voisin kirjoittaa ja salaa miettimään puoleenväliin pääsemistä. Puoleenväliin pääseminen on kuitenkin fantasiaa, se vaatisi seitsemää lukua seitsemässä päivässä, mikä on mahdotonta koska:
1. Olen hidas kirjoittamaan
2. Olen buukannut lomalle turhan monta menoa ja muuta hommaa

Teoriassa seitsemän lukua seitsemässä päivässä on mahdollista, jos kyse olisi vain raakatekstistä. Mutta kun en halua tuottaa pelkkää raakatekstiä. Pidän siitä että E on edennyt luku kerrallaan niin, että luvut ovat melko valmiita kun siirryn seuraavaan. Mutta tämä vaatii sitä että kirjoitan, editoin ja uudelleen kirjoitan luvut useamman kerran ennen kun näen ne valmiina.

Tässä lähestymistavassa on sekin hyvä puoli, että joskus ne parhaat ideat, tulevat vasta editoidessa. Esimerkiksi eilen kun x:ttä kertaa editoin lukua kahdeksan ja tekstiin livahti muutama asia joita en ollut aikaisemmin ajatellut lainkaan. Kun sitten näin mitä olin kirjoittanut, sain ratkaistua sillä muutaman juonen jatkuvuuteen liittyvän asian, jotka olivat jääneet ratkaisematta. Mutta nämäkin oivallukset tulivat vasta eilen, vaikka olen paininut tämän luvun kanssa jo viikon. Olen kirjoittanut, editoinut ja uudelleen kirjoittanut tätä yhtä lukua, ja koko ajan miettinyt että ei toimi, ei näin. Vasta nämä eilisen lisäykset, tekivät luvusta hyvän

Realistisempi tavoite viikolle olisi kaksi valmista lukua, ja yksi keskeneräinen. Tämä sillä varauksella että jos luku yhdeksän vaatii viikon työstämistä, niin sitten työstän sitä viikon. Yritän olla hoputtamatta itseäni, vaikka olisi millainen fiilis siitä, että lomalla pitäisi saada paljon aikaiseksi.


Luvun kahdeksan lopullinen sanamäärä (ainakin toistaiseksi), on 2934. Käsinkirjoitettuja sanoja oli alunperin 900 ja uudelleenkirjoittamisen jälkeen 2300. Se miksi teksti kasvaa näin paljon Scrivener vaiheessa on se, että käsinkirjoitetussa osuudessa puuttuu kuvailut. Joskus niitä on siellä vähän, mutta yleensä käsin tulee kirjoitettua enemmän mitä tapahtuu, ei miltä se näyttää. Luvussa kahdeksan tuli lisättyä tekstiä myös vuorosanoihin, minkä takia sanamäärän kasvaminen oli näin suurta.