Viikonloppu
meni jotenkin vähän ohi. Lauantaina oli koulun lähipäivä ja
sieltä suoraan kirjoittajapiiriin. Eilen en tehnyt paljon muuta kuin
pelasin ja vähän kotihommia. En lukenut, en kirjoittanut en tehnyt
mitään hyödyllistä, mutta silti en kadu siitä mitään.
Nollauspäivät tulee aina tarpeeseen.
Kirjoittajapiiri
on piristynyt huomattavasti nyt kun osallistujamäärä tuplaantui
neljään. No just ensi keralla paikalla ei sitten ole muita kuin
vetäjä, sillä kaikilla muilla oli joku meno.
Tänään
pitäisi tehdä monta asiaa, alkaen töihin menosta. Illalla haluan
editoida E:tä ja lukea, eilen en jaksanut edes ajatella tekstiä, mutta
nollauspäivän ihanuus on se, että seuraavana päivän jaksaa taas.
Ikeastakin pitäisi tilata tavaraa, päällimmäisenä tyynyt jotta
voidaan lukea vuoteessa. Pitäisi myös etsiä jostain joku mies,
joka voisi tulla toukokuun lomaviikolla repimään kylpyhuoneen
alakaapin pois, sillä se kastuu aina kun joku käy suihkussa. Pinta
kupruilee ja kaappi haiskahtaa homeelle. Ikeasta voisi löytyä
siihenkin joku kiva kärry, missä säilyttää niitä muutamia
tavaroita mitä alakaapissa on. Sitten on paljon muutakin mitä
pitäisi tehdä, käydä kirjahylly läpi ja pistää pari mailia
menemään. Kissakin pitäisi käydä houkuttelemassa hereille, jotta
saan korjattua vuoteet ennen kuin pitää mennä töihin.
