lauantai 16. syyskuuta 2017

Varastetut hetket

Viime aikoina olen onnistunut varastamaan kirjoitusaikaa kaiken muun arjen keskeltä. Olen suunnannut tahalleen aikaisemmin töihin ja istuutunut lähikahvilaan. Olen löytänyt itseni vahingossa liian aikaisten työpaikan läheltä ja päätynyt kirjoittamaan. Tällä viikolla on ollut hetkiä, kun olen voinut sovittaa varastetun hetken arjen kiireeseen. Se vaatii hiukan suunnittelua ja sen, että ottaa kirjoitusvihon mukaan. 
 
Hutejakin on tullut. Tiistaina raahasin kirjoitusvihkoa mukana ihan turhan takia. Aikaa oli, mutta paikkaa missä istuutua ei. 
 
Sasu puhui kirjoittamisvihoista postauksessaan. Päävihkoni on Miquelrius kierrätyspaperi-vihko kokoa A4. Se kuitenkin painaa ja täyttää käsilaukun minkä takia en raahata sitä turhan takia mukana. Tästä syystä käsilaukun pohjalla lymyilee kaikista pienin Moleskin-vihko odottamattomia ja suunnittelemattomia kirjoitushetkiä varten. On myös A5-kokoa oleva geneerinen kovakantinen vihko, jonka korkkasin käyttöön worldconissa. Tiesin, että siellä on todennäköisesti aikaa kirjoittaa, mutta isomman vihon raahaaminen ei houkuttanut. Tiistaina harkitsin tämän A5-vihon ottamista mukaan koska laukku painoi muutenkin, mutta luotin siihen, että pääsen kirjoittamaan ja silloin päävihon mukana roudaaminen tuntui vaivan arvoiselta. 

Ensi viikolle olen suunnitellut yhden kirjoitushetken pieneen tee-puotiin jonka "löysin" tällä viikolla. Laitoin sanan löysin lainausmerkkeihin, koska olen kulkenut tämän paikan ohi vuosia, mutta vasta tällä viikolla astuin sisälle ja huomasin, kuinka ihana kahvilanurkkaus kaupan sisältä löytyi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti