sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Kaksikymmentäviisi

Puhutaan prosenteista ja siitä kuinka paljon E:tä on vielä jäljellä. Tai ehkä ei kuitenkaan. Kaikki riippuu siitä, miten laskee. Laskenko mukaan ensimmäisen ja viimeisen luvun jotka menevät kokonaan uusiksi? Jos kyllä, niin silloin pitäisi editoida vielä 1.5 lukua, että jäljellä olisi viimeinen neljännes. Jos ei, niin olen juuri rajalla.

Tänään olen siivonnut ja paljon, koska en halunnut editoida. Päivän tavoite oli kolme lukua ja jokainen niistä oli liikaa. En olisi jaksanut ensimmäistäkään, mutta pakotin itseni koneen äärelle (ja pois youtubesta), koska halusin ylittää tuon maagisen 75% rajan. Jos E:stä olisi jäljellä vain viimeinen neljännes eihän tässä olisi mitään kiirettä, mutta editoinnin lisäksi pitäisi vielä kirjoittaa ne uudet kohtaukset. Raakatekstiä löytyy tällä hetkellä vihosta, kännykästä, googlen drivestä tai mistä tahansa mikä sattui olemaan lähellä kun sanoja syntyi ja piti saada ne nopeasti ylös. Haluaisin jo päästä siihen pisteeseen, että tämä mekaaninen editoiminen olisi takana ja voin kerätä kaikki uudet raakatekstinpätkät ja katsoa miltä ne näyttävät.

Ensi viikon tavoite olisi se viimeinen neljännes. Teoriassa se tarkoittaa kaksi lukua päivässä, mutta käytännössä aika ja energia eivät ole aina sama asia. Liikunnanjälkeisessä koomassa on esimerkiksi turha kuvitella editoivansa mitään. Jos kuitenkin kävisi sellainen ihme, että saisin tämän osan tehtyä ensi viikon aikana se jättäisi minulle 4 viikkoa aikaa työstää raakatekstiä. Elokuuhun on kuukausi. Onko se paljon vai vähän aikaa riippuu ihan siitä, miten sitä katsoo. Jos ajattelen sitä editoinnin kannalta, Elokuu on ihan liian lähellä. Jos taas loman kannalta, niin siihen on ikuisuus.