Sen jälkeen, kun puolitoista viikkoa sitten sanoin meneväni tauolle
olen kirjoittanut ja editoinut ja varsinkin syventänyt tekstiä ihan
järjettömästi. Joinakin päivinä jopa töiden jälkeen mikä
yleensä on ihan mahdottomuus. Ja suurin osa tästä kirjoittamisesta
on ollut K:n osuuteen jonka kanssa olin jumissa ja jota en
puolitoista viikkoa sitten jaksanut edes katsella.
Tämän lisäksi olen käynyt läpi L:n osuutta. Luin tulostetun
pinkan läpi, keräsin kohtaulistan ja lisäsin korjausehdotuksia
postit-lapuille. Sitten siirsin kohtauksen Scriveneriin.
Tein projektiin uuden kansion ja loin jokaiselle kohtaukselle oman indeksikortin (eli tekstitiedoston).
Tämän jälkeen järjestelin
kohtaukset uudelleen ja tulostin näistä sellaisen version, missä
näkyy indeksikortin otsikko ja sen alla synopsis. Näin sain tämän
uuden kohtausjärjestyksen paperille. Käytin tässä kohtausten
järjestämisessä myös eri värejä, koska L:n osuudessa on kolme
eri juonihaaraa. Tämä helpotti huomattavasti juonihaarojen
hahmottamista.
Seuraavaksi ajattelin pikkuisen erkaantua Herronin ohjeista ja
yhdistää pari seuraavaa kierrosta yhdeksi. Tarkoitus olisi tehdä
korjauksia ja kirjoittaa kohtaukset sujuvammiksi saman kierroksen
aikana.
Tämän kierroksen jälkeen tulisi sitten se kierros, kun uudelleen
kirjoitan jokaisen lauseen niin monta kertaa, että se alkaa
toimimaan.
Tuo kohtauslistan luominen oli oikeasti niin hyödyllistä, että ajattelin tehdä saman K:n osuuksille sitten, kun L:n
osuus on editoitu. Joo se oli työlästä, mutta älyttömän tehokas
työkalu juonen hahmottamisen kannalta.