Kirjoittamaton päivä

Eilen onnistuin viettämään melkein kirjoittamattoman päivän. Sanon melkein, koska nousin vähän ennen puoltayötä kirjoittamaan pari riviä jotka tulivat mieleen unien sijaan. Sunnuntai kulu aika lailla lukemisen parissa ja sain loppuun Guantanamon päiväkirjan.

Siinä ei sitten ole mikään helppo kiva kirja. Mohamedou Slahin kohtalo veti aika hiljaiseksi. Miehen tilanne oli hyvin toivoton ja absurdi, kun häntä syytettiin teoista joihin hän ei (omien eikä todisteiden valossa) ollut tehnyt. Kuulustelijat hokevat jatkuvasti että kertomalla totuuden tilanteesi helpottuu, mutta totuus ei kelpaa koska se ei ole se mitä kuulustelija haluaa kuulla. Tämä tilanteen mahdottomuus, oli se mikä minua ahdisti eniten kirjassa, ja tämä oli siis ennen kun kiduttaminen edes alkoi.

Symbolisesti Salahi tuo mieleen Nelson Mandelan, siinä mielessä että kaiken kokemansa jälkeen, hän ei ole katkera.  

1.8

Laajensin ja uudelleen järjestelin E:n lukuja ja nähtävästi niitä on tulossa 34 (plus menneisyys). Työn alla on nyt numero kaksitoista. Teoriassa on mahdollista että voisin saada tämän osuuden tehtyä ennen syyskuuta, mutta se tarkoittaa melkein kahta lukua/viikko (pyöristettynä 1.8 jos ollaan tarkkoja). 

 

Se ei tunnu paljolta, mutta sitten kun siihen yhdistää työssäkäymisen, niin kyl se on. Onneksi kesä-, heinäkuussa on tulossa muutamia yksittäisiä vapaapäiviä, jotka voin pyhittää kirjoittamiselle ja elokuuhan on tietty lomaa.

Ensimmäinen prioriteetti on kuitenkin se, että tingin mieluummin aikataulusta kuin laadusta. Joten jos menee yli elokuun, niin menkööt.

Guantánamon Päiväkirja on aika karua luettavaa. Onneksi hyllyssä odottaa yksi Ann Cleevesin Vera kirja. Pakko saada välillä luetuksi jotain kevyttä, ennen kun siirryn takaisin näihin hyvän mielen kirjoihin.

Hämmennys

On hämmentävää kuinka suuri osa kirjoittamisesta tapahtuu silloin kun ei istu näppäimistön edessä. Ne lukemattomat kerrat kun olen tehnyt jotain arkista kotiaskaretta ja havahtunut siihen, että olen ajatellut E:tä koko sen ajan.

On myös hämmentävää miten vähän voi saada aikaiseksi, vaikka istuisikin pari tuntia kone sylissä, tai kuinka paljon voi saada aikaiseksi 15 minuutin rupeamassa koska jotenkin sillä hetkellä tekstiä vain tuli.

17/50 - Kirja, joka kertoo henkilöstä, joka on eri sukupuolta kuin sinä