tiistai 27. joulukuuta 2016

Rakas raskas arki ja editointi väsymystä

Lauantai meni vieraillen ja sitten kaksi lyhyttä ja nopeaa lomapäivää kotona. En ole editoimisen lisäksi tehnyt paljon muuta. Menossa on varmaan kolmas juoniversio jonka olen editoinut tekstiin. Samat ihmiset kuolee ja samat tekee rikoksen, mutta lopputulokseen päädytään vähän eri kautta (selkeämmin toivottavasti). Vielä pitäisi jaksaa kirjoittaa yksi kokonainen luku ja yksi kohtaus. Näiden lisäksi on kourallinen korjauksia jotka pitää sujauttaa tekstin sekaan. Asioiden sujauttaminen tekstin sekaan voi kuulostaa helpolta, mutta se on yllättävän vaikeaa. 
 
Tänään tulee vieraita joten en tiedä miten ehdin editoida, mutta ehkä vähän tosi myöhään tai sitten jätän sen suosiolla huomiseksi. Jos tällä viikolla saisi tehtyä kaiken muun paitsi puuttuvan luvun olisin ihan tyytyväinen. Jätän sen viimeiseksi ihan vain siitä syystä, etten jaksa sitä nyt. 
 
Nyt menen postaamaan tämän, juon kahvin loppuun ja alan valmistautumaan töihin. Toivottavasti on rauhallinen päivä.

tiistai 20. joulukuuta 2016

Luumukakkua

Ikävä joulu ja vielä ikävämpää, ettei ole tarpeeksi lomapäiviä korjata tilanne. Ylimääräinen vapaapäivä olisi ihanaa, mutta niitä ei ole kertynyt niin monta koska työt alkoivat vasta syksyllä joten säästelen vapaita keväämmälle ja kesään. 
 
Neljä päivää ennen joulua ja en tiedä, että missä välissä ehdin tehdä kaikki mitä pitää. Tänään pitää hoitaa viimeiset jouluostokset. Sekä kissan ruuat ja lääkkeet ja hiekkaakin pitää jossain vaiheessa kuljettaa kotiinpäin, mutta sen voisin delegoida miehelle. Huomenna voisin hoitaa siivouksen, ei mitään komeroiden jynssäämistä vaan ihan perus. Olin viikonlopun niin kiinni E:ssä etten muistanut siivota. 
 
Torstaina ja perjantaina on menoja ja kotona vasta seitsemän maissa. Suunnittelin lakritsikakun tekemistä kunnes tajusin, että se on epärealistista. Liikaa vaiheita ja joutuisin tekemään sen ihan liian myöhään illasta (kahtena eri iltana). Joten teen jotain helpompaa eli luumukakun.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Tiivistämistä

En ole kirjoittanut blogia vähään aikaan sillä ei ole ollut hirveästi kerrottavaa ja silti tavallaan on. 
 
Kellotorni rikkoi 30 000 rajapyykin. Se rikkoutui kun viimeksi kirjoittelin, että kohta, mutta ei ole sen jälkeen edennyt lainkaan ja tämä johtuu siitä, että olen jälleen kiinni E:ssä.
Hylsykasa kasvoi yhdellä, mutta sitten tuli myös jotain muuta. Ei sopimus, mutta kiinnostusta. Tapaaminen, innostunut vastaanotto, paljon hyvää palautetta (myös rakentavaa) sekä mielenkiintoa lukea seuraava versio. 
 
Suurin muutos mitä olen joutunut tekemään E:lle on tiivistää (sekä juonta että sivumäärää). Olen nyt melkein saanut ensimmäisen kierroksen valmiiksi ja vielä yksi luku kesken. Sitten muutama pieni lisäys ja olen valmis tulostamaan.

Tiivistämisen lisäksi minun pitäisi lihottaa päähenkilöä sekä nostaa erinäisiä tunteita pinnalle jotka kumpuaa niistä menneisyyden luvuista. Kaikki tunteisiin liittyvää on paljon vaikeampaa kuin sivuhenkilöiden poistaminen, minkä takia jätän tämä osuuden viimeiseksi.
Alustava deadline on touko-/kesäkuussa eli mitään kiirettä tässä ei ole. Tietenkin mitä aikaisemmin saan muutokset tehtyä sitä enemmän aikaa on koelukijoilla ja kaikenlaiselle viilaukselle.

tiistai 6. joulukuuta 2016

Riisipuuroa lounaaksi

Mitä tapahtui lomalla? Riisipuuroa, lahjakirjaostoksia, lenkkeilyä, podcastien kuuntelua, palapelin rakentamista, hiukan neulomista, juonikaavioita, ei tarpeeksi lukemista ja paljon sanoja. Valitettavasti suurin osa niistä käsin ja kirjoitusvihkoon. Kellotornin tiedostoon niitä siirtyi vain jonkin verran minkä takia 30 000 sanan etappi ei vielä mennyt rikki. Muutama sata vielä, niin eiköhän se siitä.

Lomailu sekoitti ajantajun ja olen ihan sunnuntaifiiliksissä. Ei katsella linnanjuhlia televisiosta, mutta naapuriasunnon vanhukset katselee sen verran kovalla, että tiedän milloin tanssitaan ja milloin haastatellaan vieraita. Hyvää musiikkia sieltä ainakin kuuluu.

maanantai 5. joulukuuta 2016

Vapaapäivä

Kolmenkymmenentuhannen sanan rajapyykki hamuilee alle kahdeksansadan sanan päässä. Juon kahvia nälkäisenä ja mietin ylitänkö tuon etapin tänään. Toivottavasti. 

Välillä mietin oikeasti, olenko todellakin aamukirjoittaja vai olenko sitä vain olosuhteiden pakosta? Aamut ovat selkeästi parhaita kirjoitushetkiä, mutta sitten kun on lomaa sitä huomaa kirjoittavansa myös aikoina jolloin arkena ei voisi kuvitellakaan. Esimerkiksi eilen kirjoitin päivällä seuraavan luvun raakatekstiä. Teksti ei luistanut ja käyttökelpoisia sanoja tuli vain kolmisensataa. Kymmenen jälkeen tuli sitten uutta intoa. Kirjoitin kyseisen luvun alun ja sitten menin nukkumaan. Olin kuitenkin liian kierroksilla joten nousin ylös kirjoittamaan lisää. 

Olen nukkunut viime aikoina vähän huonosti. Neljältä nousemisesta on tullut miltei sääntö kuin poikkeus. Ainoa hyvä puoli on se, että Kellotorni on edennyt. Tänäänkin oli aikainen aamuherätys. Kirjoitin illalla aloittamani luvun loppuun ennen kuin menin takaisin vuoteeseen. Tunnin jaksoin pyöriä ja kuudelta menin suihkuun. Sen jälkeen kahvia ja 443 sanaa. 

Onneksi tänään on vapaapäivä. Miehellä on myös ja olen nälkäinen koska päätettiin käydä syömässä aamupala lähikahvilassa ja suunnata sitten jouluostoksille. 

Yksi syy herämiseen on tuo rakas karvainen lapsi joka nukkuu tyytyväisenä vatsa kuumaa patteria vasten. vaikka miten laitan raksuja illaksi sillä on aina nälkä aamuyöstä. Tästä syystä ajattelin käydä tutkimassa löytyisikö eläinkaupasta ruoka-automaattia jonka voisin ajastaa vaikka siten, että tiputtaisi tunnin välein muutaman kuivamuonamurusen. Ehkä tämä pitää rakkaan lapsen kylläisenä eikä herättämiselle ole enää tarvetta.

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Podcastejä

Kirjoitin yli vuosi sitten vastaavan postauksen ja olen puhunut podcasteista aikaisemminkin. Mutta tässä uusi päivitys. Tämä lista on siis se, mikä löytyy omalta podcast apilta. Näitä kuuntelen nyt.
 
Kaikki podcastit jotka mainitsen, toimivat samalla periaatteella eli puhutaan kirjallisuudesta ja/tai kirjoittamisesta ja sitten haastatellaan jotakuta. 

Vanhoja tuttuja jotka olen maininnut aikaisemminkin

The Narrative Breakdown: Todella monipuolinen ja hyvä kirjoittamiseen keskittyvä podcasti. Valitettavasti uusia jaksoja ei ole tullut muutamaan kuukauteen.

The Creative Penn: Yksi suosikeistani. Joana keskittyy sekä kirjoittamiseen, että oman firman pyörittämiseen. Hän julkaisee itse (sekä kaunoa että tietokirjoja), käy pitämässä puheita ja kutsuu tätä pakettia kirjailijayritykseksi (author business). Haastattelut voivat siis liittyä joko yrityksen pyörittämiseen kirjailijan näkökulmasta tai kirjoittamiseen. Kuuntelen aina alkulöpinät, missä Joana kertoo miten menee. Mutta haastatteluista vain ne jotka kiinnostaa. Tämä podcasti on viikottainen ja jos sitä tukee Patreoniss saa kerran kuussa Q&A jakson. Tunnustan, että nuo Q&A jaksot kiinnostaa, mutta en ole vielä tukija. Joanalta olen ostanut kaksi kirjaa, The Successfull Author Mindset äänikirjan sekä kindle version ensimmäisestä trilleristä. Ensimmäisestä pidin kovasti ja toista en ole vielä ehtinyt lukea. 
 
The Worried Writer: Löysin tämän Creative Pennin kautta ja olen pitänyt kovasti. Sama kaava kuin creative pennissä. Alkulöpinä + haastattelu. Tässä ei ole muuta huonoa kuin se, että tulee ulos vain kerran kuussa. Jos kokeilette kuuntelemista niin älkää aloittako uusimmasta jaksosta eli numerosta 22 sillä haastateltavan äänenlaatu oli vähän heikko. Yleensä on ollut aina parempi.

The Book Review: NY timesin kirja-arvostelupodcasti. Hyvä, mutta kuuntelen sitä vain kun ei ole mitään parempaa minkä takia ladattuna on vähän yli 50 jaksoa ja lisää tulee joka viikko.


Uudet tuttavuudet:

Sivumennen-kirjapodcast: Suomalainen kirjallisuuspodcasti! Näitä tällaisia voisi olla enemmän. Nämä naiset on hauskoja ja olen saanut monta hyvää lukuvinkkiä. Tässä podcastissa ei muistaakseni ole ollut kuin yksi haastattelu. Muuten se on vain näitten naisten jutustelua.
 
The Writer Files: Tämän löysin kesällä ja olen kuunnellut vanhoja jaksoja. Selkeä ja hyvä haastattelija. Mielenkiintoiset haastattelut. Ihan kaikkia jaksoja en ole vielä kuunnellut.


Vielä uudemmat tuttavuudet (eli löysin nämä viimeisen 2 viikon sisällä):

 Write With Impact with Glenn Leibowitz: Ihan mukiinmenevä podcasti. Paljon jaksoja. 
 
Beautiful Writers Podcast: Näistä naisista en ole vielä ihan varma. Niiden puhe rönsyilee vähän miten sattuu, äänenlaatu on mitä on ja koko ajan on sellainen olo että on tupsahtanut keskelle kaveripiiriä joiden sisäpiirivitsejä ei ihan tajua. 
 
So You Want to be a writer: Australialainen podcasti ja uusin tuttavuus (löysin tämän eilen ja olen kuunnellut jo 3 ja 1/2 jaksoa). Hyvät haastattelijat ja pitkiä jaksoja <3  

Sellaisia joita kokeilin kokeilin, mutta ei napannut

The Portfolio Life with Jeff Goins: Tässä on tosi mielenkiintoiset aiheet, mutta Jeff Goins saa minut vähän irvistämään. Tämä asetelma on liikaa sellainen, että suuri guru kertoo miten pitää tehdä. Saatan kokeilla tätä vielä joskus uudelleen, ihan vain sen takia, että nuo aiheet on kiinnostavia. 
 
Zero to Book: Tässä on myös Goins. Vähän samat fiilikset kuin ylläoleva.


Näiden kahden lisäksi kokeilin muitakin, mutta en elääkseni muista mitä.Nämä löydän yleensä sitä kautta, että joku toinen podcasti mainitsee ne, käyn kokeilemassa, mutta ei sit ihan napannut. 

Jos ette jaksa kaikkia testata niin kokeilkaa edes näitä: Createive Penn, Worried Writer, Sivumennen ja So You Want to be a Writer.  

Nyt menen kuuntelemaan So You Want to be a Writeria samalla kun hinkkaan vessaa puhtaaksi. Nautinnollisia kuunteluhetkiä :)  

lauantai 3. joulukuuta 2016

Marraskuussa luettu


Terhi Rannelan Frau oli hyvä ja pidin siitä paljon. Kirja  taitaa olla ensimmäinen Rannela jonka luen. Punaisten kyynelten talo alkoi kiinnostamaan. Pitää lainata se jossain vaiheessa.
Sarjakuva naisten sukupuolielimistä, siinäpäs aihe. Hauska kirja, nauroin muutamaan otteeseen ihan kunnolla, mutta piirrostyylistä en pitänyt. Se oli sellaista sotkuista ja epätasaista ja välillä oli vaikea lukea tekstejä kun ne oli ängetty niin pieneen tilaan. Tämän vinkkasin miehelle. Luki, mutta ei ihastunut.

Olin ihan yllättynyt että pidin tästä niin paljon ja tämä tuli luetuksi yhdessä päivässä (asiaa auttoi, että heräsin kahdelta enkä saanut unta). Minulla on ollut jo pidemmän aikaan kuunneltavana saman kirjailijan Wild Mind - äänikirja (ostettu 15.8.). Aloitin kuuntelemisen heti eikä kyse ei ole pitkästä kirjasta, 2h 56min, mutta tästä on vieläkin noin puoli tuntia jäljellä. Tämä johtuu siitä, että Goldberg lukee äänikirjan itse ja hänellä ei ole siihen mitään kykyjä. Ääni kuulostaa narisevalta ovelta ja hänellä on hyvin monotoninen ääni. Sekään ei auta, että Goldberg naureskelee omille jutuilleen ja sekoilee ja jostain syystä näitä ei ole siivottu sieltä pois. Äänikirja olisi muuten ihan mukiinmenevä, jos lukijana olisi joku joka osaa.

Voiko jotain kirjaa tituleerata maailman parhaaksi? Jos voi niin laittaisin tämän ehdolle. Parempaa väkeä on 600 sivua pelkkää ihanuutta. Kirja sijoittuu 20-luvun Lontooseen ja kertoo yläluokkaisesta naisesta ja hänen äidistään joiden taloudellinen tilanne on niin tiukka että joutuvat pistämään pari huonetta vuokralle. Vuokraemäntänä toimiminen on yläluokkaiselle naiselle noloa puuhaa, minkä takia he kutsuvat vuokralaisia maksaviksi vieraiksi (the paying guests), mistä tulee myös kirjan alkuperäinen nimi. 
Olen lukenut Watersilta aikaisemmin Vieras kartanossa josta pidin mutta en ihan täysin ihastunut. Tämän kanssa oli ihan toinen juttu. Rakastuin heti ensimmäisellä sivulla ja vaikka näin jälkikäteen tuntuu, että ensimmäisellä 200 sivulla ei tapahtunut muuta kuin että päähenkilö siivosi ja joi teetä, olisin voinut lukea siitäkin vielä toiset 200 sivua. 

En uskonut, että mies tykkäisi tästä minkä takia en vinkannut sitä hänelle. Mutta kai minä vain huokailin ihastuneena niin monta kertaa, että hän sitten päätti lukea (tai ehkä innostui kirjasta kun hihkaisin yhtenä iltana että nyt tulee lesboseksiä!). Mies luki ja piti myös. 

Minulta on vielä lukematta neljä Watersin aikaisempaa kirjaa. Kiva, että on jotain mitä odottaa. 

Kuuntelin (osan näistä kuuntelin kylläkin lokakuun puolella):


 Tämän kuuntelin pariinkin otteeseen. Ei mikään super mullistava lukukokemus, mutta pidin siitä kuinka selkeästi hän selitti kolmen näytöksen rakenteen. Juuri se selkeys oli se syy, miksi kuuntelin toistamiseen. Tämän kirjan lisäksi voi ladata esimerkkisuunnitelman Yardleyn sivuilta, mutta niitä ladattaessa meni hermot. Jotta saa sen "ilmaisen", tiedoston sivuille pitää rekisteröityä ja samlla tulee tilanneeksi newsletterin joka ei minua ainakaan hirveästi kiinnostanut. Tunnuksia sai sitten odottaa tovi, jopa niinkin pitkään että laitoin mailia ja kysyin eikö se rekisteröinti onnistunut. 

Näiden tiedostojen perusteella tein sitten oman exelini, jota käytin Kellotorinin suunnittelemiseen. 


  
Tästä en osaa sanoa mitään, sillä en oikeasti muista siitä mitään. Oletan, että ei hirveän vahva lukukokemus. Ehkä voisin kuunnella jossain vaiheessa uudelleen ihan vain jotta muistaisin jotain.

 Päätin, että minulle tulee halvemmaksi ostaa täysihintainen kirja joskus kuin maksaa 16€ audiblelle joka kuukausi. Ennen kuin audiblesta irtautuu, kannattaa käyttää kaikki "ilmaiset" crediti, sillä muuten ne menettää. Tämä ostos oli nyt tällainen puolipakko-ostos. Ajattelin, että saan eniten vastinetta rahoille koska oli niin pitkä ja koska halusin käyttää creditin johonkin kirjoitusoppaaseen. 

Write Better, faster on tämän setin ensimmäinen kirja jonka Leonelle on kirjoittanut, mutta se ei ole ensimmäinen kuunneltava kirja. Ensimmäisenä kuunnellaan the 8 minute writing habit. Kirja alkaa sillä, että Leonelle kehuu tuota ekaa kirjaa, sitten se lukee todella pitkään niitä hyvä arvosteluja joita kirja on saanut amazonissa. Se pointti tuli selväksi kolmannen, viidennen, seitsemännen arvostelun jälkeen, mutta Leonelle vaan jatkaa ja jatkaa ja jatkaa. 
En oikeasti keksi mitään hirvittävän hyvää sanottavaa tuosta 8-minute oppaasta, sillä koko kirja tuntui "oikotie onneen" tyyppiseltä kirjalta. 

Dictate your book. Tätä en kuunnellut koska aihe ei kiinnosta.

Write better faster: Asiat jotka ärsytti
1. Leonelle tekee ison numeron siitä, miten pitää kerätä dataa ennen kuin voi aloittaa kirjoitusnopeuden kasvattamista, mutta keräsi itsestään dataa vain kaksi kuukautta ja sitäkin vähän heikosti. 
2. Se lukee ääneen jopa "http://" kun mainitsee oman sivustonsa tai minkä tahansa nettisivuston. Tämä alkoi ärsyttämään oikein kunnolla. Valitettavasti se mainitsee oman sivunsa niin monta kertaa, että taidan nyt muistaa sen koko elämäni. 
3. Se mainitsee monta kertaa kuinka kirjoitti ennen tätä projektia yhden kirjan vuodessa ja vuonna 2014 sitten kahdeksan. Se antaa ymmärtää, että hoiti koko prosessin itse, mutta lopulta paljastaa, että se on ulkoistanut editoinnin. Se vihaa editointia ja se vitkasteli kun piti tehdä sitä. Tämä on ok, myös sekin on ok että ulkoisti, mutta ehkä tämän olisi voinut sanoa alussa.
4. Se lukee tosi pitkiä pätkiä sen "Emma + Elsie" kirjasta kun selittää miten se tekee beatit ja muut. Tavallaan ihan ok, mutta "Emma + Elsie" on ihan törkeän tylsä kirja, että kun se luki samaa lukua kolmannen kerran aloin hyppimään tekstin yli.

Parasta tässä kirjassa oli ihan lopussa olevat päiväkirjamerkinnät. Nämä on niiltä kahdelta kuukaudelta joilta se keräsi itsestään dataa. Näitä oli mukava kuunnella, vaikka samalla tajusi millainen säätäjä hän on.

Write Better Faster on kuitenkin saanut tosi monta hyvää arviota amazonissa, eli selvästi on uponnut joihinkin.  

Lastenkirjat (näistäkin osa on luettu lokakuussa):