sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Joulukuussa luettu ja tämän vuoden kirjasaldo

 


Vaikka meillä ei hirveästi synny ruokajätettä (paitsi kissalta joka jättää aina edes sen yhden märkäruokapalan kuivumaan minkä jälkeen se ei tietenkään kelpaa), niin tämän kirjan jälkeen aloin silti kiinnittämään enemmän huomiota kaapissa oleviin ruokiin ja siihen, mikä on seuraavaksi menossa vanhaksi jotta sen voisi käyttää ensimmäisenä pois.

Hyllynlämmittäjät


Kuuntelin




Alien kirja oli Audible originaali. Huomasin tuossa jokin aika sitten audiblen tarjouksen, että jäsenyyden sai puoleen hintaan kolmeksi kuukaudeksi joten liityin taas. 

Tällä viikolla huomasin sitten, että näitä originaaleja saa 2 kappaletta ilmaiseksi jos on jäsenyys. Valitettavasti näitä ilmaisia originaaleja ei voi valita ihan vapaasti, vaan kuukausittain vaihtuvasta listasta. Tämä oli ainoa joulukuun listalla joka kiinnosti. 

Yllätyin itsekin, kuinka paljon pidin tästä. Olisin pitänyt tästä vielä enemmän, jos tämä olisi ollut ihan itsenäinen teos. Tarinallisesti tämä sijoittuu ensimmäisen ja toisen alien leffan väliin ja kyllä sitä aika nopeasti tajusi, miten tämä tulee päättymää jottei filmien tarinankaari häiriinny tästä sivupolusta. Tästä huolimatta tätä kuunteli ihan mielellään. Hienosti näytelty ja Ripleyn ääninäyttelijä kuulosti niin paljon Sigourney Weaverilta, että piti ihan tarkistaa oliko hän tässä (ei ollut). 

Tämän vuoden kirjasaldo oli 76 luettua kirjaa + kasa lastenkirjoja. En aina jaksa merkitä ylös jokaista lastenkirjaa jonka luen töitä varten. 

Osittain tätä lukua nostaa se, että mukana oli useampi äänikirja sekä ne lastenkirjat jotka jaksoin merkata. 

Tällä hetkellä luen vieläkin sitä kindlekirjaa jonka meinasin saada loppuun joulukuun aikana, mutten sitten saanutkaan sekä Atwoodin Nimeltään Grace.

keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Vähän jotain muuta

Eilen päätin, että K:n osuus saa nyt olla. Olen jotenkin niin kyllästynyt koko osuuteen, etten saa korjatuksi niitä muutamia kohtauksia jotka tarvitsevat vähän uutta tekstiä. Joten päätin, että olkoon sitten. Pidän tauon.

Ja tänään sitten syntyi tekstiä. Yksi pieni lisäys kohtaukseen joka oli juuri yksi noista puuttuvista. Oikeastaan tämä oli vähän sitä mitä toivoinkin tapahtuvan. Vähän samaan tapaan kuin jos vannoo, etten ikinä! Niin kohta huomaa tekevänsä juuri sitä.

Seuraavaksi edessä olisi L:n osuudet. Jos mä lähtisin editoimaan tätä omalla prosessilla se olisi sitä, että otan esille sivu 1 ja lause 1 ja sitten uudelleenkirjoittaisin sitä kunnes olen tyytyväinen, ennen kuin siirryn seuraavaan. Sitten kun tulee se kohta, että jokin juttu ei toimi juonellisesti ratkaisisin sen jotenkin siinä kohtaa ja muokkaisin alkupään lukuja ja loppupään lukuja ja sitten jatkaisin lauseiden hinkkaamista.

Myönnän itsekin, ettei tämä ole se kaikkein järkevin tapa. Minkä takia ajattelin kokeilla jotain uutta.

Luin alkuvuodesta kirjan Fast Draft Your Memoir. Nimi saattaa olla hyvä karkotin niille joita ei kiinnosta yhtään muistelmat, mutta tämä kirja oli lempein kirjoitusopas, jonka olen koskaan lukenut ja tässä oli selkein ohje tekstin editoimiseen, johon olen koskaan törmännyt.

Herronin editointiohje on lyhyydessään seuraavanlainen

1. Löydä tekstin teema. (Tämä on ainoa kohta joka tuottaa vaikeuksia. Jos yrittää kirjoittaa dekkaria, niin onko teema ratkaise murha? Voi olla, että tämä kohta toimii paremmin juuri muistelmissa).

2. Tulosta teksti.
Teksti luetaan ja tarkoitus on kirjoittaa jokaisesta kohtauksesta muutaman sanan synopsis.
Sanoja ja lauseita ei saa viilata. Jos teksti synnyttää ideoita, kirjoita ne ylös.

3. Kirjoita lukulistaus puhtaaksi. Lue synopsikset läpi, tee muutoksia, siirrä luvut paikasta toiseen, kirjoita muistiinpanoja…. Kun tämä osa on tehty, kirjoita lukulista taas puhtaaksi. Tämän on tarkoitus nyt olla editointikartta.

4. Aukaise kässärin tiedosto ja siirrä lukujen paikkoja, kunnes ne vastaa editointikarttaa.

5. Nyt vasta tulee lukukohtainen editointi (mutta tässäkään vaiheessa ei viilata sanoja tai lauseita täydellisiksi). Tässä keskitytään luvun sisältöön: toimiiko, onko kohtaus tärkeä, voisiko tämän yhdistää toiseen...

Tämä oli lyhyt tiivistys macro-tason editoinnista. Editointi jatkuu vielä tämänkin jälkeen, mutta mun tavoite on päästä tammikuun aikana aloittamaan kohta 5.

Jos kirjan kirjan ostaminen ei kiinnosta, mutta haluat silti tietää, miten tämä editointi menee niin tämän luvun äänikirjaversion voi kuunnella ilmaiseksi How Do You Write -podcastin jaksossa 108.

L:n osuudet on nyt tulostettu. Sanoja on 22 492 ja sivuja on 125. Tämän pidemmälle en aio vielä mennä. Pidän nyt muutaman päivän tauon ja aloitan lukemisen viikonlopun puolella. 

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Joulu

En ole ehkä se kaikkein innokkain joulu-ihminen, mutta joulu on kiva syy värkätä kaikenlaista.

Voi esimerkiksi leipoa pipareita (jotka on liian paksuja, jää osittain raa'aksi ja joiden koristelu ei ole yhtään niin helppoa, kuin leivontasivut antaa ymmärtää).

Jouluna voi myös askarrella kaikenlaista, kun ensin sopii sisarusten kanssa, että ei osteta toisillemme lahjoja. Voi esimerkiksi tehdä mysliä ja sitten voi tehdä lisää mysliä koska ensimmäinen satsi kärähti.



Jouluna voi myös ottaa kissasta kuvia ja lähettää ne postin kortti-apista eteenpäin.

Ja sitten voi jälkikäteen olla hirveän tyytyväinen siihen, että kuivumassa ollut pyyhe oli sattumoisin punainen mikä saa koko kortin näyttämään siltä, että panostin.

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Miniperjantai!

Miniperjantai siksi, että ollaan miehen kanssa huomenna vapaalla. Suunnitelmissa on käydä joululounaalla ja sitten Oodissa. Niin ihanaa kuin uusi iso kirjasto onkin, niin ulkonäöllisesti en ole Oodin suuri ihailija. Muistan, kun kaikki kuusi ehdotusta oli äänestettävissä enkä osannut päättää mikä kuudesta rakennuksesta oli vähiten ruma minkä takia en sitten äänestänyt mitään. Mutta kaikkeen tottuu. Kävelin viikko sitten perjantaina Oodin ohi ja mietin, että ei se nyt niin kauhean näköinen ole.

Editoitavien lukujen määrä tipahti tänään kahteen! Olen tässä alkuviikon editoinut sellaista lukua jonka raakatekstin kirjoitin aikoja sitten, mutta jonka paikka muun tekstin seassa selvisi vasta viime viikolla. Tänään poistin luvusta huutomerkin. En sen takia, että luku olisi valmis vaan sen takia, että tällä kierroksella en pysty parempaan.

Lakon kanssa menee vielä ihan hyvin. Luin tänään loppuun yhden hyllynlämmittäjän ja nyt tartuin jo seuraavaan. Lainoja on tällä hetkellä pyöreä nolla. Varauksia on 15, mutta ne on kaikki lukittu.

tiistai 11. joulukuuta 2018

Editointia, takapakkia ja lisää editointia

Viime päivien vakioarvo on ollut editoitavien lukujen määrä, tai siltä se on ainakin tuntunut. Aina, kun olen saanut editointia odottavat luvut alle viiteen olen melko pian tajunnut, että loppupään luvut ei ihan toimi ja editoitavien lukujen määrä nousi. Kunnes eilen tapahtui muutos ja tekstinpätkä, jonka luulin olevan keskikohta kokonaisesta luvusta, osoittautuikin editoidessa pieneksi kohtaukseksi toisen luvun sisältä. Toisin sanoen, editoitavia lukuja on nyt enää neljä ja vähän jo uskallan elätellä toiveita, ettei se tule tästä enää muuttumaan. 

Itseä ainakin auttaa hirveästi se, että Scrivenerissä kaiken voi nähdä visuaalisesti. Siinä on jotain erityisen palkitsevaa, kun tuollaisen huutomerkki-kuvakkeen saa vaihdettua pois. 
Ja jos värit kiinnostaa, niin tässä pätkässä vuorottelee kaksi eri hahmoa. Sininen ja keltainen ja vihreät huutomerkit ovat vain sinisen hahmon editoitavia lukuja.

Jos oltaisiin täysin rehellisiä, niin oikeastihan noita editoitavia lukuja on enemmän kuin nuo neljä. On alkupään luvut joista pitää poistaa se yksi hahmo ja kuusi lukua aivan tarinan lopusta joita en ole kirjoittanut vielä lainkaan. Sitten on tietenkin vielä L:n osuudet jotka on ihan vielä alkutekijöissään. 

Mutta tuo viimeinen sininen kansio, on se piste mihin haluan päästä ennen vuoden loppua.

Ja sitten vähän työtilasta.

Jokin aika sitten bloggaajat linkitteli työpistekuvia ja vaikken ole mikään valokuvausihminen, niin minäkin innostuin laittamaan sellaisen.

Tässä on se kuva jonka otin.



Olohuone näyttää tällä hetkellä 90% samalta, kuin (vuosi?) sitten (en löydä postausta joten en ole nyt ihan varma, kauanko tästä on).

Suurin muutos on se, että ostin pari viikkoa sitten pelikannettavan. Eli sen sijaan, että minulla oli kannettava jolla kirjoitin ja pöytäkone jolla pelasin, kaikki tapahtuu nyt samalla koneella. Parasta tässä muutoksessa oli oikeasti se, että pääsin eroon tietokonenurkkauksesta. 

Se näyttää nyt tältä 





Tilasta poistui pöydän lisäksi myös tuoli (jolla oli kiva istua, mutta oli jo rikki). Nyt kummatkin on roudattu vintille odottamaan roskalavaa joka ilmestyy keväisin taloyhtiön pihalle. Kaikista ihaninta muutoksessa oli huoneeseen tullut tilan tuntu sekä se, että ompelulaatikolle löytyi vihdoin paikka. Aikaisemmin se oli "ei ole oikein muutakaan paikkaa" -paikassa.  

Että tällaisia muutoksia tässä perheessä.

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Viikonloppu ja vähän editointia

Niin kuin otsikossa lukee, niin en ole editoinut ylettömästi tämän viikonlopun aikana. Vähällä tarkoitan jonkin verran tänään aamulla ja eilen ei yhtään.

Tänä viikonloppuna olen enimmäkseen lukenut. Luin eilen loppuun Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu ja illalla aloitin yhden niistä lukemattomista kirjoista, jotka ovat odottaneet lukemista siitä asti kun ostin kirjan maaliskuussa (olin lomalla, siksi muistan oston). Tänään jatkoin myös yhden kindle-kirjan lukemista jota olen lukenut todella hitaasti koko syksyn. Joulukuu on kuitenkin se kuu, kun meinaan saada sen vihdoin luetuksi.

Lakko menee vielä suhkot hyvin. Perjantaina (lakkopäivä numero 4) tuli vähän takapakkia, mutta ei mitään mikä kaataisi koko projektin. Ostin amazonista yhden kirjan (mutta kyse oli ennakkotilauksesta ja kirja tulee ulos vasta syksyllä, eli ei vaikuta mitenkään tähän projektiin) ja tein pari uutta varausta (mutta lukitsin paikkani jonossa heti). Kyse oli parista uutuudesta, jotka ilmestyy keväällä ja jotka kiinnostaisi lukea.

Kellotornin kanssa menee ihan hyvin. Elättelen vielä toiveita, että saisin editoitua tämän tietyn osuuden loppuun vielä tämän vuoden puolella. Sitten pitäisi palata alkuun ja poistaa kaikki maininnat siitä hahmosta, jonka poistin.

Huomenna on taas maanantai ja arki ja tämän kuun viimeinen kokonainen työviikko. Seuraavalla viikolla meillä on miehen kanssa yksi vapaapäivä ja sitten onkin jo jouluviikko.  En pidä välipäivinä yhtään ylimääräisiä vapaita, mutta vapaata on silti viisi päivää putkeen.
Mitä ylellisyyttä! vaikka yksi päivä meneekin "hukkaan", kun pitää olla sosiaalinen ja nähdä ihmisä.

torstai 6. joulukuuta 2018

Lakko

Päätin mennä taas lakkoon. Alkuviikosta tuli vaan sellainen olo, että en hallitse mitään mikä liittyy kirjoihin. Liikaa lainoja, liika odottamassa olevia varauksia, liikaa ”luen joskus” kasoja hyllyssä sekä kaikki ne kirjat jotka halusin lukea Kellotornia varten. Tätä suurta ahdistusta edesauttoi varmaa se, että Amazonista on tulossa kolme kirjaa, samalla tuli ostettua kindleen pari muuta (luen ne myöhemmin mentaliteetillä) ja pelastin juuri kirjaston kierrätyshyllystä Yleinen kirjallisuuden historia -sarjan osat 1-9 (miinus pari osaa keskeltä, koska sarja ei ollut täydellinen)

Tiistaina tein jotain niin radikaalia, että lukitsin kaikki kirjaston varaukset. Olen siis vielä jonossa, mutta oma sijainti varauslistalla ei etene. Keskiviikkona lainasin yhden kirjan lisää (apua), mutta se on lyhyt kirja ja jos en olisi unohtanut sitä töihin olisin lukenut sen varmaan jo tänään (selitys kuulosti paremmalta omassa mielessä, kun seisoin kirja kädessä ja mietin, että otanko vai en). Kunhan saan tämän postauksen tehtyä voisin siirtyä vuoteeseen lukemaan. Hyllyssä on vielä muutama kirjaston kirja jotka haluaisin saada luetuksi tämän vuoden puolella.

Itsenäisyyspäivä meni kotitöiden ja neulomisen merkeissä. Yksi ylimääräinen vapaapäivä keskellä arkea oli myös hyvä hetki editoida. Sen yhden hahmon poistaminen aiheuttaa työtä, mutta poiston vaikutukset on pitänyt mielialan korkealla.

tiistai 4. joulukuuta 2018

Poisto

Tänään oli ihana päivä! Ei sen takia, että eksyin matkalla koulutukseen tai koska satoi koko sen ajan kun pyörin navigaattori kädessä paikan lähellä. Vaan ihan vain siksi, että lähdin tänään liikkeelle pikkaisen myöhemmällä bussilla ja sain editoitua kokonaiset 30 minuttia tavallisen 15 minuutin sijaan. Jännää, miten jotain näin pientä voi määritellä koko päivän fiilikset.

Tajusin viikonloppuna, että Kellotornista pitää poistaa yksi hahmo ja vieläpä sellainen joka on ollut mukana ihan alusta lähtien. Jossain vaiheessa tajusin, että tämän hahmon funktio oli tutustuttaa päähenkilö yhteen toiseen hahmoon minkä jälkeen poistettu hahmo pyöri mukana vähän turhana. Niin ikävältä kuin hahmon poistaminen tuntui, näiden kahden jäljelle jääneen hahmon vuorovaikutus parantui huimasti tämän jälkeen.

Aamulla editoin juuri sellaista kohtausta, missä poiston seuraukset näkyivät ja jotenkin siitä tuli sitten sellainen olo, että ehkä tästä vielä joskus voisi tullakin jotain.

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Marraskuussa luettu

Luin I Should be Writing uudestaan, jotta pystyin luopumaan siitä. 



Mielettömän hieno kirja! Mutta miksi näin ruma kansi? Olen nähnyt tämän kirjan hyllyssä monia kertoja ja joka kerta kansi karkotti. Työkaveri sanoi samaa. Harmi, sillä tähän jäi koukkuun heti ensimmäisestä lauseesta <3


Tässä puhutaan prosessista ja editoimisesta <3
(Luin tämän oikeasti eilen loppuun, eli teknisesti joulukuussa, mutta menköön nyt marraskuun piikkiin)

Tämä kirja <3 Harvoin törmää näin pelottavaan lastenkirjaan. Aloitin tämän lukemisen kymmeneltä, kun menin vuoteeseen ja lopetin sen joskus puoli kahdeltatoista koska tätä ei vaan voinut jättää kesken. Jossain vaiheessa jännitti niin paljon, että oli pakko vetää kaikki varpaat peiton alle.

Jatko-osa odottaa hyllyssä. En usko, että on ihan yhtä pelottava (mut katsotaan). 



Widmark <3




Kuuntelin 
Tämä oli ihan hauska (pidempikin olisi saanut olla). 4 viikkoa ja 70 000 sanaa ei ole ihan se minulle ominainen prosessi tai nopeus, mutta kyl tätä kuunteli vaikka onkin hidas :)