Joulu hujahti ohi nopeasti,
kuten aina. Ihan suunnitelmien mukaista joulua en viettänyt koska
olin flunssassa mutta nyt menee paremmin ja pääsin tänään jopa
salille.
Kirjoittaminen ei
myöskään ole mennyt suunnitelmien mukaan. A2:sen juonikaavio
edistyy. Ei niin tehokkaasti kuin haluaisin mutta jotenkuten
kuitenkin.
Yritin yhtenä
päivänä selittää puolisolle kuinka vaikeaa A2:sen juonen
rakentaminen on ja selitys meni jotenkuten näin. A2:sen juoni on
kuin laatikollinen palikoita jonka joku heittää ilmaan ja palikat
lentää ympäri huonetta. Minun homma on sitten yrittää kasata palikat yhteen, järkevän näköiseen rakennelmaan. Joka päivä saan ehkä yhden tai kaksi
palikkaa sijoitettua rakennelmaan mikä on hienoa, mutta sitten
katson ympärilleni ja huomaan kuinka monta palikkaa on vielä
jäljellä ja homman mahdottomuus valkenee minulle.
A2:sen juonesta olen
suunnitellut noin 80%. Tällä hetkellä muistiinpanoja on yhdessä
exelissä, kahdessa tekstitiedostossa ja yhdessä vihossa. Tänään
aloin kuitenkin keräämään kaikkia näitä tiedostoja yhteen ja
samaan Scrivener tiedostoon. Toivottavasti tämä auttaa pitämään
homman paremmin hallinnassa kun kaiken näkee yhdestä paikasta. Ihan
kaikkea en ole vielä saanut siirrettyä ja exeliähän siihen ei voi
integroida joten se jää elämään omaa elämäänsä.
Ensi viikko on vielä
lomaa, mikä on ihanaa. Valitettavasti ensi viikkoon mahtuu
kaikenlaista menoa ja tekemistä mutta toivottavasti mukaan mahtuu
myös paljon hetkiä kirjoittamista varten. Olisin niin tyytyväinen
jos minulla olisi loman loputtua ensimmäinen versio A2:sen juonesta
kasassa. Sitten voisin pistää sen lepäämään hetkeksi ja ottaa A
työn alle. Saamani palautteen mukaan alkua pitää muokata vähän
rankemmalla kädellä mutta lisää siitä sitten myöhemmin.
Vaikken mikään suuri jouluihminen olekaan pitää kyllä tunnustaa että kun kalenterista loppui luukut, aloin ihan kaipaamaan sitä joka aamuista kahvihetkeä suklaapalasen kera. Suklaalevyn ostaminen ja yhden palan syöminen päivässä ei ole ihan sama asia, siitä puuttuu se jännitys. Enimmäkseen taisin kyllä jännittää sitä onko luukun takana Julia suklaata jota en voi sietää, puoliso pitää niistä yli kaiken joten joku meistä oli Julia-päivinäkin onnellinen.
