Varistyttö-trilogia

Näin aluksi pitää sanoa että minulla oli onnea tämän kirjasarjan kanssa. Löysin toissa viikolla ensimmäisen osan kirjaston bestseller hyllystä ja viikon päästä kaksi seuraavaa osaa joten pääsin lukemaan nämä heti peräkkäin. 

Toiseksi sanon sen että jos ette ole lukeneet sarjaa, hypätkää tämän löpinän yli koska tämä vähän spoilaa tarinaa.

Ennen kun aloitin lukemaan ensimmäistä osaa, tiesin että kyseessä on lapsiin kohdistuvia murhia ja hyväksikäyttöä. Sen verran olin lukenut arvioita ja kommentteja että odotin kirjojen olevan todella raakoja ja rankkoja mutta oma kokemus ei ollut tällainen. En tiedä olenko luonteeltani kyyninen vai olenko vain lukenut liikaa fiktiota tai faktaa, mutta tämä ei ollut rankemmasta päästä mitä olen lukenut.

Ensimmäisen kirjan tarina veti mukanaan ja harmitti kun se jäi niin kesken. Onneksi seuraavat osat odottivat hyllyssä joten sain heti jatkaa. En nyt ihan voi yhtyä tämän kirjan hehkuttamiseen. Eihän se huono ollut mutta kaksi seuraavaa osaa eivät lainkaan vetäneet mukana kuten ensimmäinen. Ensinnäkin kirjassa oli kaikkea liikaa, ja samalla liian vähän (esimerkkinä murhattujen poikien tutkintaan olisi voinut keskittyä enemmän kuin päähenkilön perhe elämään). Kirjoissa on paljon ihmisiä jotka eri tavoin linkittyvät toisiinsa, välillä ehkä turhankin monimutkaisesti. Sitäkin vähän mietin että oliko todellakin tarpeellista nähdä tarina niin monen ihmisen näkökulmasta, joidenkin ihmisten näkökulmat tuntuivat vähän turhilta. Sofia Zetterlund joka vielä ensimmäisessä kirjassa oli ihan mielenkiintoinen hahmo oli melkein taakka loppua kohden, varsinkin kun lopussa tulee selväksi että suurin osa siitä mikä loi jännitystä ensimmäisessä kirjassa ei ollut koskaan tapahtunut. Loppuhuipennuskin jäi laimeaksi. Esimerkiksi Victorian etsintä jätettiin yllättävän vähäiselle huomiolle vaikka hän oli selvästi tärkeä hahmo juonen kannalta ja rikosten kannalta mitä tutkittiin.

En voi sanoa jääneeni koukkuun tähän sarjaan. Luulin että jäisin, ja sen takia olinkin niin onnellinen kun sain kaikki kolme kirjaa käteeni niin nopeasti. Siinä vaiheessa kun toinen oli saatu luetuksi ja kolmanteen piti tarttua oli jo vähän sellainen olo että ei enää kiinnosta. Tuntui kuitenkin tyhmältä jättää homma kesken enää siinä vaiheessa. Koska kirja oli vain kolmesataajotainsivua, ajattelin että kyllä tän vielä lukee ja sit saa tehdä muuta. Tarina oli aavistuksen verran liian pitkä ja olisi voinut toimia paremmin kahtena kirjana.

Kaikesta huolimatta, ei tämä huono kirjasarja ollut, se ei vain viihdyttänyt minua niin paljon kuin aluksi olin kuvitellut. Samalta kaksikolta on ilmestymässä uusi trilogia ensi vuonna ja laitoin itseni varausjononjatkeeksi kirjaston sivuilla.

...ja huomasin juuri että toinen kirjan kuva ei ole suomeksi, mutta ehkä voin elää tämän virheen kanssa :)