Ensimmäinen
worldcon on vihdoin ohi. Ihana kokemus. Osa porukasta oli panostanut
tapahtumaan hienoilla puvuilla, minä kuljin siviileissä joukossa.
Paneelit olivat hyvin eri tasoisia. Osassa aika hujahti hetkessä
ohi, toisissa se mateli.
Otin kirjoitusvihon mukaan ja kirjoitin Conin aikana puolitoista lukua raakatekstiä sekä useampi sivu
juonipohdintaa. Jokaisen ohjelman väliin jäi viisitoista minuuttia
siirtymäaikaa. Siinä kun ensin vaihtoi huonetta, käteen jäi
useimmiten kymmenisen minuuttia luppoaikaa. Sillä ajalla kirjoitin.
Vaikken
ole mikään erityisen fantasia- /scifi- genren suurkuluttaja, sain
tapahtumasta silti paljon irti. Tässä pieni raportointi
tapahtumasta.
Keskiviikko:
Ehkä
vähiten tuottelias päivä. Luentosalit olivat conin alussa liian
pienet osallistujamäärään nähden joten näkemättä jäi muutama
paneeli koska en mahtunut huoneeseen. Opin senkin kantapään kautta,
että jos ohjelmassa luki workshop, sinne piti ilmoittautua
etukäteen. Kävin tutustumassa näyttelyihin tässä välissä,
joten ei se aika hukkaan mennyt. En mahtunut katsomaan Live tea and
Jeopardy -ohjelmaa jossa haastateltiin George R. R. Martinia.
Torstai:
Ehkä
eniten odottamani ohjelma oli juuri torstaina. Ditch diggers
-podcastin nauhoitus. Se ei ollut ihan perinteinen podcast-jakso vaan
vähän sellainen coni-hassuttelu. Oli silti hauska seurata
nauhoitusta vaikka vain yksi kahdesta juontajasta oli paikalla.
Perjantai:
Olin
paikalla klo 11 – 22. Tämä oli ainoa päivä kun toivoin, että
olisin ottanut kirjan mukaan. En kuitenkaan jaksanut raahata kingiä
laukussa (1376 s. Pokkari). Luen myös yhtä (paljon ohuempaa) kirjaa
Kellotornia varten, mutta se oli conilukemiseksi liian
tietopainoitteista ja uutta kirjaa en jaksanut aloittaa.
Illalla
osallistuin Hugo-juhlaan. Takapuoli puutui loppua kohti, mutta sain
sentään kuvan George R. R. Martinista.
George R. R. Martinin takaraivo
Lauantai:
Näin
Martinin uudestaan kun kävin vilkaisemassa signeeraustilaisuutta. En
jonottanut nimikirjoitusta, vaan seurasin sitä vähän sivummalta.
Olin paikalla tilaisuuden loppupuolella, joten suurin ryysis oli ohi.
Oli ihan hauska nähdä hänet livenä vaikkakin vain vilaukselta,
koska sitten piti jo siirtyä seuraavaan paneeliin.
Conin
antoisin ja mielenkiintoisin paneeli oli lauantaina kuudelta. 1001
years later: What happened with arabian fiction. Viidestä
keskustelijasta kolme oli tullut paikalle. Yksi oli joutunut jäämään
kotiin perhesyistä, toinen ei saanut viisumia ajoissa. Kolme vetäjää
oli kuitenkin ihan hyvä määrä ja miehet vetivät todella
mielenkiintoisen keskustelun vaikka mikrofonit lakkasivat toimimasta
ja ilmastointikin meni kiinni jossain vaiheessa. Lämmin tunnelma, ei
voi muuta sanoa. Arabialainen scifi-kirjallisuus on nousussa ja
kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta. Vaikka miehet pistivät vitsiksi
fatwat ja muut, niin ei se lopulta ole kuitenkaan naurun asia
kirjoittaa oma henki vaakalaudalla. Sitä miehet korostivat, että
60% esim. Saudi-Arabian asukkaista on alle 30-vuotiaita jotka
janoavat oman maan kirjallisuutta. Latasin pädille kolme näiltä
miehiltä käännettyä kirjaa (jakoivat linkit ilmaisiksi).
Ajattelin lukea nämä heti kun selviän itistä ja muutamasta
varauksesta.
Kotimatkalla
onnistuin osumaan keskelle myrskyä ja olin ihan uitettu kun tulin
kotiin. Muutama puukin oli kaatunut sen reitin varrelta jota käytin,
mutta onneksi en ollut paikalla kun räsähtivät maahan. Nyt odotan
innostuneena luvattua helleputkea, koska tennarit on parvekkeella ja
ne ei ole vieläkään kuivat.
Sunnuntai:
Coniväsymys
iski jo aamusta. Oli vaikea herätä ja keho oli jäykkä. Kolmesta
suunnitellusta paneelista osallistuin vain kahteen. Energia loppui
kesken ja vilutti.
Tänään
on onneksi vapaapäivä, mutta huomenna alkaa työt ja arki. Sen
verran innostuin conista, että suunnitellaan miehen kanssa Dubliniin
menoa kun coni on siellä kahden vuoden päästä. Vielä ei
kuitenkaan voida varata hotelleja, koska huoneita ei voi varata niin
pitkälle. Oli siis antoisa Coni ja ihana lopetus kesälomalle.