Tämä päivä on ollut ihmeen tehokas. Heräsin ennen kuutta, mikä sinänsä ei ole hyvä juttu koska olisin saanut nukkua pidempään. Mutta niinhän se aina menee, kun saa nukkua ei nuku ja kun pitää herätä kuudelta töihin, ylösnouseminen on täyttä tuskaa. Hyvä puoli tässä oli kuitenkin se, että sain tehtyä kaksi tuntia töitä ennen kun puoliso heräsi ja näin sain semivalmiiksi luvun 13. Semivalmis tarkoittaa sitä että luku pitää vielä tulostaa ja käydä läpi, mutta sekin tuntuu hyvältä kun saa tulostus valmiin version aikaiseksi.
Säätelin taas E:n lukuja, järjestelin eri tavalla, yhdistin joitakin, poistin toisia, lisäsin muutaman ja korvasin yhden sivujuonen uskottavammalla. Nyt lukuja on 32 ja juoni vähän loogisemmassa kuosissa. Mutta vielä sieltä puuttuu yksi oivallus, se miten saan E:n näkemään asian x, jolla sitten suunnataan tarina päätökseen. Onneksi tämä oivalluksen paikka on vasta viimeisissä luvuissa joten sitä ei tarvitse tällä hetkellä miettiä, ainakaan tietoisesti.
Tällä hetkellä työn alla on luvun 15 raakatekstiversio, josta puolet on kirjoitettu. Toinen puoli ei suostunut vielä näyttäytymään. Luvun 14 yli skippaan. Se on vähän sellainen hengähdysluku, jossa juonta potkitaan vähän eteenpäin, mutta ei liikaa. Nyt ei huvita kirjoittaa sitä, vaan keskittyä enemmän siihen tiiviimpään kamaan.
Toivottavasti saan huomenna kirjoitettua toisen puolen luvusta 15 ja siirrettyä sen koneelle. Ja ensi viikolla voisin myös vastata kirjoittajameemiin, niitä on ollut mukava lukea muiden blogeista ja oletan vastaamisenkin olevan ihan mukavaa.
Ensi viikolla myös juhannus = lyhyt viikko eli pitkä viikonloppu mikä toisin sanoen tarkoittaa yksi päivä lisää kirjoittaa.
Toivottavasti huomenna ei sada, sillä suunnittelin pyöräillä töihin ensimmäistä kertaa tänä kesänä.
