E jännittää, sillä menossa on ehkä viimeinen viikko, ennen kuin lähetän sen maailmalle.
Valitettavasti menetin mun viimeisen lukijan. Taustalla ei ole mitään draamaa vaan menetin hänet ihan hyvistä syistä. Eli hänen oma kässärinsä sai kustantamolta vahvan ehkä ja ihan ymmärrettävistä syistä hän työstää sitä. En siis ole katkera tai mitenkään surullinen vaan päinvastoin. Mielettömän upeaa.
E:n on lukenut neljä ihmistä ja olen saanut siitä jo paljon palautetta. Se mihin olisin tarvinnut uuden näkökulman oli lukujen uudelleen järjestely ja ne muutokset joiden toivon auttavan siihen, että lukija muistaa hahmot paremmin.
E:ssä on yksi pieni pätkä, jota pitää vielä hioa mutta tarvitsen pari kirjaa siihen. Sitten on se uusi luku joka ei ihan vielä toimi. Niitä ajattelin hinkata tämän viikon. Perjantaina, jos ei eteen ole tullut mitään suurempia esteitä kasaan kässärin takaisin yhdeksi dokumentiksi ja alan lukemaan.
Sitten se saa mennä. En usko, että pystyn enää tässä vaiheessa tekemään sille tämän enempää.
