Marraskuussa luettu

Terhi Rannelan Frau oli hyvä ja pidin siitä paljon. Kirja  taitaa olla ensimmäinen Rannela jonka luen. Punaisten kyynelten talo alkoi kiinnostamaan. Pitää lainata se jossain vaiheessa.

Sarjakuva naisten sukupuolielimistä, siinäpäs aihe. Hauska kirja, nauroin muutamaan otteeseen ihan kunnolla, mutta piirrostyylistä en pitänyt. Se oli sellaista sotkuista ja epätasaista ja välillä oli vaikea lukea tekstejä kun ne oli ängetty niin pieneen tilaan. Tämän vinkkasin miehelle. Luki, mutta ei ihastunut.

Olin ihan yllättynyt että pidin tästä niin paljon ja tämä tuli luetuksi yhdessä päivässä (asiaa auttoi, että heräsin kahdelta enkä saanut unta). Minulla on ollut jo pidemmän aikaan kuunneltavana saman kirjailijan Wild Mind - äänikirja (ostettu 15.8.). Aloitin kuuntelemisen heti eikä kyse ei ole pitkästä kirjasta, 2h 56min, mutta tästä on vieläkin noin puoli tuntia jäljellä. Tämä johtuu siitä, että Goldberg lukee äänikirjan itse ja hänellä ei ole siihen mitään kykyjä. Ääni kuulostaa narisevalta ovelta ja hänellä on hyvin monotoninen ääni. Sekään ei auta, että Goldberg naureskelee omille jutuilleen ja sekoilee ja jostain syystä näitä ei ole siivottu sieltä pois. Äänikirja olisi muuten ihan mukiinmenevä, jos lukijana olisi joku joka osaa.

Voiko jotain kirjaa tituleerata maailman parhaaksi? Jos voi niin laittaisin tämän ehdolle. Parempaa väkeä on 600 sivua pelkkää ihanuutta. Kirja sijoittuu 20-luvun Lontooseen ja kertoo yläluokkaisesta naisesta ja hänen äidistään joiden taloudellinen tilanne on niin tiukka että joutuvat pistämään pari huonetta vuokralle. Vuokraemäntänä toimiminen on yläluokkaiselle naiselle noloa puuhaa, minkä takia he kutsuvat vuokralaisia maksaviksi vieraiksi (the paying guests), mistä tulee myös kirjan alkuperäinen nimi. 
Olen lukenut Watersilta aikaisemmin Vieras kartanossa josta pidin mutta en ihan täysin ihastunut. Tämän kanssa oli ihan toinen juttu. Rakastuin heti ensimmäisellä sivulla ja vaikka näin jälkikäteen tuntuu, että ensimmäisellä 200 sivulla ei tapahtunut muuta kuin että päähenkilö siivosi ja joi teetä, olisin voinut lukea siitäkin vielä toiset 200 sivua. 

En uskonut, että mies tykkäisi tästä minkä takia en vinkannut sitä hänelle. Mutta kai minä vain huokailin ihastuneena niin monta kertaa, että hän sitten päätti lukea (tai ehkä innostui kirjasta kun hihkaisin yhtenä iltana että nyt tulee lesboseksiä!). Mies luki ja piti myös. 

Minulta on vielä lukematta neljä Watersin aikaisempaa kirjaa. Kiva, että on jotain mitä odottaa. 

Kuuntelin (osan näistä kuuntelin kylläkin lokakuun puolella):

 Tämän kuuntelin pariinkin otteeseen. Ei mikään super mullistava lukukokemus, mutta pidin siitä kuinka selkeästi hän selitti kolmen näytöksen rakenteen. Juuri se selkeys oli se syy, miksi kuuntelin toistamiseen. Tämän kirjan lisäksi voi ladata esimerkkisuunnitelman Yardleyn sivuilta, mutta niitä ladattaessa meni hermot. Jotta saa sen "ilmaisen", tiedoston sivuille pitää rekisteröityä ja samlla tulee tilanneeksi newsletterin joka ei minua ainakaan hirveästi kiinnostanut. Tunnuksia sai sitten odottaa tovi, jopa niinkin pitkään että laitoin mailia ja kysyin eikö se rekisteröinti onnistunut. 

Näiden tiedostojen perusteella tein sitten oman exelini, jota käytin Kellotorinin suunnittelemiseen. 

  

Tästä en osaa sanoa mitään, sillä en oikeasti muista siitä mitään. Oletan, että ei hirveän vahva lukukokemus. Ehkä voisin kuunnella jossain vaiheessa uudelleen ihan vain jotta muistaisin jotain.

 Päätin, että minulle tulee halvemmaksi ostaa täysihintainen kirja joskus kuin maksaa 16€ audiblelle joka kuukausi. Ennen kuin audiblesta irtautuu, kannattaa käyttää kaikki "ilmaiset" crediti, sillä muuten ne menettää. Tämä ostos oli nyt tällainen puolipakko-ostos. Ajattelin, että saan eniten vastinetta rahoille koska oli niin pitkä ja koska halusin käyttää creditin johonkin kirjoitusoppaaseen. 

Write Better, faster on tämän setin ensimmäinen kirja jonka Leonelle on kirjoittanut, mutta se ei ole ensimmäinen kuunneltava kirja. Ensimmäisenä kuunnellaan the 8 minute writing habit. Kirja alkaa sillä, että Leonelle kehuu tuota ekaa kirjaa, sitten se lukee todella pitkään niitä hyvä arvosteluja joita kirja on saanut amazonissa. Se pointti tuli selväksi kolmannen, viidennen, seitsemännen arvostelun jälkeen, mutta Leonelle vaan jatkaa ja jatkaa ja jatkaa. 

En oikeasti keksi mitään hirvittävän hyvää sanottavaa tuosta 8-minute oppaasta, sillä koko kirja tuntui "oikotie onneen" tyyppiseltä kirjalta. 

Dictate your book. Tätä en kuunnellut koska aihe ei kiinnosta.

Write better faster: Asiat jotka ärsytti

1. Leonelle tekee ison numeron siitä, miten pitää kerätä dataa ennen kuin voi aloittaa kirjoitusnopeuden kasvattamista, mutta keräsi itsestään dataa vain kaksi kuukautta ja sitäkin vähän heikosti. 

2. Se lukee ääneen jopa "http://" kun mainitsee oman sivustonsa tai minkä tahansa nettisivuston. Tämä alkoi ärsyttämään oikein kunnolla. Valitettavasti se mainitsee oman sivunsa niin monta kertaa, että taidan nyt muistaa sen koko elämäni. 

3. Se mainitsee monta kertaa kuinka kirjoitti ennen tätä projektia yhden kirjan vuodessa ja vuonna 2014 sitten kahdeksan. Se antaa ymmärtää, että hoiti koko prosessin itse, mutta lopulta paljastaa, että se on ulkoistanut editoinnin. Se vihaa editointia ja se vitkasteli kun piti tehdä sitä. Tämä on ok, myös sekin on ok että ulkoisti, mutta ehkä tämän olisi voinut sanoa alussa.

4. Se lukee tosi pitkiä pätkiä sen "Emma + Elsie" kirjasta kun selittää miten se tekee beatit ja muut. Tavallaan ihan ok, mutta "Emma + Elsie" on ihan törkeän tylsä kirja, että kun se luki samaa lukua kolmannen kerran aloin hyppimään tekstin yli.

Parasta tässä kirjassa oli ihan lopussa olevat päiväkirjamerkinnät. Nämä on niiltä kahdelta kuukaudelta joilta se keräsi itsestään dataa. Näitä oli mukava kuunnella, vaikka samalla tajusi millainen säätäjä hän on.

Write Better Faster on kuitenkin saanut tosi monta hyvää arviota amazonissa, eli selvästi on uponnut joihinkin.  

Lastenkirjat (näistäkin osa on luettu lokakuussa):