perjantai 2. elokuuta 2019

Perjantai!

Tuntuu niin epätodelliselta, että selvisin tänne asti. Ei vain perjantaihin vaan myös tähän tiettyyn perjantaihin, kun edessä on tavallisen viikonlopun lisäksi neljän viikon loma. Tänään oli tarkoitus juhlia lomanalkua juoksemalla pidempää reittiä kotiin, mutta olen nukkunut huonosti koko viikon ja energiataso oli täysi nolla, joten tulinkin vain kaupan kautta kotiin. Ihan hyvä päätös sekin.

Sain kustannustoimittajan kuittauksen alkuviikosta, että kässärin muutokset näyttävät ihan hyvältä. Kommentti huojensi mieltä aika lailla, sillä vaikka editoinkin asioita, joita kustannustoimittaja oli nostanut esille, niin silti mielessä pyöri epäilys, että teenkö mitään oikein? Saan kässärin takaisin vasta syyskuun puolella, joten tässä on siitäkin nyt vähän lomaa.

Lomalla olisi tarkoitus tehdä vähän kaikenlaista. Siivota (tietenkin) ja hoitaa juoksevia asioita ja käydä huoltamassa sekä kissan että omat hampaat. Lomalla olisi tarkoitus myös jatkaa Kellotornia ja saada kasaan ne puuttuvat 15 lukua. Näistä luvuista olen saanut jo kaksi valmiiksi. Maanantaina syntyi aika paljon tekstiä ja loppuviikosta vielä lisää. Eilen koin ihanan oivalluksen, kun tajusin, että näiden viimeisten lukujen ei tarvitse olla pitkiä. Kyse on siitä loppukiristä ja siinä saa olla kiireen tuntua. Ainakin nyt olen ihan optimistinen, että tämä tavoite on saavutettavissa.

Tämä viikko on ollut raskas, mutta silti aivan ihana. Suurin syy ihanuuteen on ollut se, että ei ole tarvinnut editoida. Koko kesä on ollut sellainen olo kuin olisi kaksi työpaikkaa. Ensin 8 tunnin päivätyö ja toinen sitten kotona.

Nyt kun tätä vapaa-aikaa oli niin rutkasti, niin olen myös työstänyt kotisivuja. Ei siellä vielä mitään näy koska paiskasin etusivulle Työn alla -sivun. Mutta taustalla olen tehnyt kaikenlaista. Muokkaillut wordpressin teemaa ja testaillut erilaisia plugareita ja lisännyt sivuja ja tehnyt kaikenlaista muutakin säätöä. Sivuilla ei myöskään ole vielä mitään oikeaa sisältöä, mutta raamit on kunnossa. 



Pakko tunnustaa, että pikkasen tuli keski-ikä fiilis, kun en kyennyt sulattamaan wordpressin uutta artikkeli-pohjaa. Se oli ketterä ja mitälie, mutta en vaan kyennyt siihen. Onneksi siihenkin löytyi plugari ja sain taksiin sen vanhan kunnon tekstieditorin joka on jämähtänyt ketteryydeltään johonkin 2000 -luvun alkuvuosiin. 

Perjantaisa huolimatta, niin vielä ei ole lomafiilistä, Nyt on menossa ihan se tavallinen perjantai-illan väsy. Lomafiilis iskee minuun aina sinä ensimmäisenä maanantaina, kun pistän kahvin tippumaan ja tajuan, että minun ei tarvitse mennä tänään töihin ^_^