No enhän minä osannutkaan jättää tekstiä rauhaan, vaikka nyt oli mahdollisuus ja lupa tehdä juuri niin. Viime viikon saldo oli lukujen uudelleen järjestely, raakatekstiä sekä yksi uusi luku. Tänään heräsin vähän liian aikaisten, eli neljältä. Nousin ylös kaksikymmentä yli, kirjoitin raakatekstiä viiteen ja sitten takaisin nukkumaan. Herätys olisi ollut vasta tunnin päästä, mutta en tietenkään saanut unta. Nukkuminen olisi ollut ihanaa, mutta raakatekstin kirjoittaminenkin oli.
Aloitin viikonloppuna uuden kierroksen. Sellaisen, minkä tarkoituksena on hinkata luvut sellaiseen kuntoon, että olisin tyytyväinen jokaiseen olemassa olevaan lauseeseen. Käsittämättömän hidasta hommaa, mutta samaan aikaan todella hauskaa nähdä lauseiden muotoutumisen sellaisiksi, että niistä melkein pitää. Toistaiseksi olen saanut työstettyä vain ensimmäisen luvun melkein valmiiksi. Tätä hommaa ei vain voi tehdä aamuisin, sillä luen tekstit ääneen ja aamulla puhuminen on aina vaikeaa ja sitä paitsi en halua herättää miestä tai kissaa.
Tällä hetkellä E:ssä on viisi lukua jotka pitää kirjoittaa kokonaan ja saman verran sellaisia joista puuttuu kohtaus tai pari.
Tämän osuuden sanoja on yhteensä 31 125. Melkein 47% vähemmän kuin mitä nykyhetken aikajanassa. Toivottavasti tästä ei muodostu tulevaisuudessa mikään ongelma, jos tämä menneisyys jää niin paljon lyhyemmäksi. Tietty tämä teksti ei ole vielä valmis joten ei voi tietää miten tämä vielä tästä kasvaa.
