sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Vuoden viimeinen päivä

Jos jotenkin pitää summata tämä vuosi niin tekisin sen yhdellä sanalla: odotus. Suurimmat odottamiset liittyvät E:hen, mutta kyllä minä kaikkea muutakin olen joutunut odottamaan esim Pennaa – vieläkin. Niitä sentään lähetellään jo maailmalle. He aloittivat lähettämisen mustista (minulla on vihreä) ja US-näppäimistöstä (minulla on saksalainen). Jos hyvin käy se tulee ehkä ensikuun puolessavälissä. 
 
Kuten olen aikaisemmin jo maininnut, en ole onnistunut pitämään kiinni tavoitteesta jonka asetin viime vuonna joka oli, että minulla olisi Kellotornin ensimmäinen versio valmiina. K:n osuudet ovat ihan hyvässä kuosissa, mutta L:n ovat vasta raakatekstiä kirjoitusvihossa. 
 
Eilen aloitin E:n editoimisen. Haluan muuttaa kolme asiaa. Kaksi ensimmäistä ovat aika pieniä ja tein ne jo eilen, mutta kolmas on vähän isompi ja se tuottaa tällä hetkellä ongelmia. Minulla on yksi pieni pulma, jota en ole onnistunut vielä ratkaisemaan. 
 
Puhun E:stä enemmän joskus myöhemmin kun asiat ovat selkeämpiä sillä tämän kässärin sutheen odotus ei ole vielä ohi.

Tämä uusi vuosi menee flunssassa. Onneksi on burana  jolla voi ylläpitää normaalisuuden kulisseja pystyssä. Ei ole niin kurja olo, kun vetäisee sellaisen naamaan. 

Olisi ikävä lopettaa vuosi tällaiseen valitusvirteen, joten tässä piristystä päivään.  
Meille tuli sitten muutamaksi viikoksi hoitokoira kylään. 

 
Tämä kuva aika lailla summaa hierarkian tässä meidän uusioperheessä. Vuode tuli siis koiran mukana, ei ole kissan oma <3