tiistai 26. helmikuuta 2019

Melkein yksi luku

Eilinen meni kotona ja sairastelun merkeissä. Onneksi suunta oli selvästi paranemiseen päin ja vielä enemmän onneksi ajatus kulki ja sain editoitua sen neljännen luvun! 

Editoin ennen lounasta yhden kohtauksen ja lounaan jälkeen toisen. Hetken ehdin jo iloita, että onnistuin tavoitteessa, mutta sitten ymmärsin, että se uusi kohtaus minkä kirjoitin sunnuntaina kuuluukin näiden kahden jo editoidun kohtauksen väliin joten nyt se neljäs luku on vieläkin kesken. 

Tänään oli töitä. Onneksi oli vähän rennompi päivä niin ei tarvinnut ihan heti suorittaa täysillä tehoilla. 

Aamulla editoin sitä sunnuntain kohtausta. Alkuun se ei meinannut millään alkaa toimimaan ja jossain vaiheessa jo luovutin, että olkoon, mutta sitten katsoin sitä vielä kerran ja yhtäkkiä tajusinkin miten yhdistän alun ja lopun pätkät järkeväksi kokonaisuudeksi ja ennen kuin tiesinkään aamun editointivartti oli ohi ja minulla melkein kiire pesemään hampaat ja juoksemaan bussiin. 

Sairastelusta huolimatta eilinen olin ihan hirveän kiva päivä kirjoittamista ajatellen ja hetken jopa leikittelin ajatuksella kuinka ihanaa olisi joskus irtautua edes hetkeksi töistä ja vain keskittyä tähän. Lomat on tietenkin, mutta ne menee ihan latautuessa. Minusta tulee yleensä tehokas vasta siinä vaiheessa, kun mies menee töihin koska sitten otan tämän vapaan jotenkin vakavammin enkä vaan lusmuile sohvalla ja pelaa. 

Nyt yritin vähän orientautua editoimismoodiin, mutta ei se näillä työnjälkeisillä aivoilla oikein onnistu. Nenäsumutteen käyttö onnistuu kuitenkin. Ajattelin, että voisin tarttua seuraavaksi siihen.