sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Juonijuttuja

Eilen olin sosiaalinen ja suuntasin ystävän kanssa dekkarifestareille. Oli kiva kuunnella kirjailijahaastatteluja ja jutella kirjoittamisesta ja sen edistymisestä (tai epäedistymisestä). Mukaan tarttui yksi kirja: Heine Bakkeiden Meren aaveet. En ollut ihan valomerkkiin asti vaan häivyin kahvitauolla ja suuntasin kotiin. Haettiin miehen kanssa pizza ja loppuillan pelasin.

Tänään olen istunut pariin otteeseen kirjoitusvihon edessä ja yrittänyt purkaa Kellotornin juoniongelmaa. Joskus olen vain istunut vihko sylissä ja tuijottanut seinää, joskus silittänyt kissaa ja pohtinut ”mitä jos…” alkuisia kysymyksiä. Listasin myös kohtauksia ylös, että miten juttu etenisi jos alkuasetelma olisi vähän eri. Olen menossa nyt noin puolessa välissä ja toistaiseksi juttu on toiminut. Muutama iso ongelma on vielä edessä. En tiedä vielä esimerkiksi sitä, miten päädytään pariin kohtaukseen, kun tarinan alkuperäinen sysäys on erilainen. En tiedä vielä edes sitä ovatko nämä kohtaukset enää tarpeellisia tässä versiossa. 

Vaikka säädän juonta, niin perusasiat pysyvät silti ennallaan. Yksi ihminen säästi henkensä tässä uudessa versiossa, mutta muuten samat hahmot tekevät samoja asioita. Suurin osa luvuista pysyvät mukana vaikka kaikki tulevat vaatimaan vähän muokkausta.

En ole vielä muokannut Kellotornin Scrivener-tiedostoa ja siirrellyt palikoita paikasta toiseen, koska ihan kaikki ei ole vielä selvää. Voisin muutenkin jättää tämän osuuden ensi vuodelle, kun E:tä ei tarvitse enää miettiä vaan voin keskittyä ainoastaan Kellotorniin. En saanut E:tä takaisin tällä viikolla, mutta eiköhän se tapahdu pian ja sitten sysään Kellotornin taas syrjään. Rakenteen muokkausprojekti on hauskaa puuhaa, mutta sellaista mihin on kiva uppoutua ja tiedän, että nyt ei ole aikaa uppoutua mihinkään.

Tämä uusi juonisuunnitelma ei vaikuta ihan hirveästi loppupään lukuihin, eli niitä saa editoida ihan vapaasti. Muutama luku varmaan poistuu, mutta suurin osa pysyy ennallaan. Ensi viikko on valitettavasti sellainen, että työjutut tulee imaisemaan suurimman osan myös vapaa-ajasta, eli ensi viikolla en välttämättä saa edistettyä mitään.