Omassa rytmissä

Tänään oli vähän erilainen työpäivä. Aamupäivä meni vinkatessa ja töihin sai lähteä tavallista myöhempää. Kyse oli paristakymmenestä minuutista, mutta jossain vaiheessa havahduin siihen, että kaikki oli valmiina ja minulla oli vielä kymmenen minuuttia aikaa ennen kuin piti suunnata pysäkille. Otin sitten kirjoitusvihon esille. En kirjoittanut mitään maata mullistavaa tai painokelpoista. Ihan vain mitä tuli mieleen ja vähän yhdestä hahmosta. Toisen puolen päivästä olin sitten etänä, koska piti valmistella seuraavaa tapahtumaa. Ihanasti se oma rytmi löytyi niistä iltapäivän tunneista. Tulin kaupan kautta kotiin, imuroin, söin ja sitten tein töitä. Sain kaiken valmiiksi ja vähän enemmän ja kolmelta lähdin lenkille. Ensimmäinen juoksu kahteen viikkoon. Oli ihanaa ja teki hyvää ja mietin, miten hienoa olisi, jos voisi rytmittää kaikki työpäivät samalla tavalla. 

Muuta:

En pääse tänäkään vuonna Turun kirjamessuille. Suunniteltiin miehen kanssa menoa ja melkein ostettiin jo juna- ja pääsyliput, kunnes tajuttiin, että samana lauantaina on yksi perhejuhla. Voishan sinne mennä sunnuntainakin, mutta tiedän kokemuksesta, että jos viikonloppu on pelkkää menoa ja siihen perään vielä täysi työviikko, niin ei sitä jaksa kukaan. Tai en ainakaan minä. Ensi vuonna sitten.

Sain eilen lopulliset kirjailijakuvat. Kuvat otettiin elokuussa ja näin alustavat versiot jo aika pian sen jälkeen. Sitten valikoitiin niistä ne parhaat ja nyt sain käsiini lopulliset tiedostot. Kannestakin olen nähnyt jo yhden version ja esittelytekstinkin näin jo muutama viikko sitten. Tänään säädin taas kotisivuja ja nyt ne odottavat vain kannen ja esittelytekstin lopullisia versioita. Sitten on tietenkin se ensimmäinen blogi postaus, jonka pitää ehdottomasti olla vakava ja tärkeä, mutta luultavasti ei ole.

Tänään olen myös lukenut loppuun Graniittimiehen sekä maannut sohvalla ja ympyröinyt kaikki ne kirjamessutapahtumat, jotka haluan nähdä. Messuohjelman selaaminen on aina yhtä ihanaa, vaikka kaikki mielenkiintoiset esiintymiset menevätkin aina päällekkäin.

Viestittelin eilen erään blogituttavan kanssa ja hän sanoi, että mielenkiintoista kuulla lisää E:stä sitten, kun sen aika tulee. Olin jo vastaamassa, että tässähän on vielä pari kuukautta aikaa! Kunnes tajusin, että ei ole. Lokakuu on jo ensi viikolla ja kirjamessuihinkin on vain kuukausi. Ja jos kustantajan aikataulut pitää, niin katalogi on painossa siihen mennessä. Miten tämä juttu voi olla jo näin lähellä?