Poeettista
oikeudenmukaisuutta blogissa puhuttiin blokeista. Vaarnan ja B.N:n
kommentit intohimon puuttumisesta tekstiin, upposivat minuun. Olin
juuri viime viikonloppuna jutellut mieheni kanssa vähän samasta
aiheesta, eli siitä mikä A:ssa oli niin vaikeaa. Ja ongelman ydin oli se, että A henkilönä ei sytytä minua. Pidän A:sta
älyllisellä tasolla, hän on hyvä ja järkevä hahmo, mutta se
intohimo. En ole koskaan kokeneet sitä A:n kanssa. Ne kaksi tarinaa
missä A on mukana, niissä ei ole mitään vikaa. Niihin intohimoa
löytyy, mutta päähenkilön suhteen se puuttui.
Haluan vieläkin
kirjoittaa ne kaksi tarinaa missä A on, mutta ensin minun
pitää muokata A:ta sellaiseksi, että hän saa minut syttymään.
Se että juoni on hyvä, ei riitä. Olen jo pyörittänyt mielessä
kaikenlaisia skenaarioita uudesta A:sta sekä siitä miten muutokset
vaikuttaisivat tarinaan. Ne eivät tule vaikuttamaan perusjuoneen, mutta
lähestymistapaan kylläkin. Onneksi tämän asian kanssa ei ole mitään kiirettä. A ehtii muuttua vielä monen monta kertaa, ennen kun olen siinä pisteessä että voisin alkaa työstämään projektia pidemmälle.
E:n kanssa on ollut
alusta lähtien aivan erilaista. E on ihmisenä aika kusipää, mutta
ehkäpä juuri se epätäydellisyys saakin minut innostumaan hänestä.
