Tänään kävin lenkillä, leivoin
sämpylöitä (jotka yllättävää kyllä oli ihan hyviä) ja kävin
Rikhardinkadun kirjastossa. Olisin mielelläni myös jäänyt sinne,
mutta reissussa kävi samalla tavalla kuin Kallion kirjaston kanssa,
eli kävin, ihastelin taloa, en löytänyt ainuttakaan vapaata
paikkaa missä kirjoittaa ja menin muualle. Rikhardinkadun
kirjastossa olisi ollut tilaa lukea, yksikin huone oli täynnä
ihania nojatuoleja, mutta tarvitsin pöytätilaa ja sitä ei ollut.
Jospa sitten kesällä, kun kaikki muut lymyää puistoissa aurinkoa
ottamassa minä voin hiipiä kirjaston ja jopa mahtua sinne.
Kirjaston sijaan kirjoitin Sanomatalon
kahvilassa, joka on yllättävän siedettävä paikka. Se ei näytä
maailman houkuttelevammalta paikalta, koska on niin avarassa tilassa,
mutta juuri sen takia siellä onkin hyvä
kirjoittaa. Pöytätilaa on niin paljon, että vapaan paikan löytäminen on helppoa. Pahimpaan lounasruuhkaan
sinne ei kannata mennä koska melu on aika kova mutta kun syöjät
lähtee, siellä on ihan hiljaista. Henkilökuntakin on mukavaa.
Tarjoilusta en nyt jaksa hihkua, en ainakaan tee-puolesta. Tänään
tilasin haudutettua teetä, sain eteeni kupin missä metallisihti ja
ohjeen et – kuuma (oikeasti haalea) vesi on sitten sun takana.
Jotenkin olin kuvitellut että saisin sellaisen kivan pienen
teekannun mistä sitten kaatelen itselleni teetä.
Sitten kun myöhemmin kävelin
musiikkitalon ohi, tajusin että sielläkin on kahvila mitä en ole
testannut. Siellä oli jonkin verran ihmisiä, ja paikka näytti,
ainakin ulkoa päin, aika isolta. Tyhjiä paikkoja oli reilusti. Ensi
kerralla sinne, kunhan ensin valmistaudun henkisesti siihen että se
onneton tee minkä tilaan, voi maksaa viisikin euroa. Nää
kulttuurimestat on vähän tällaisia, kalliita.
Tympeästä teestä huolimatta, jonka
muutenkin ostan vain sen takia että on oikeus istua kahvilassa,
kirjoitussessio oli ihan antoisa. Sain viidennen luvun raakaversion
kirjoitettua, sekä vähän lisäpohdintoja muista. Korjailin ja
printtasin nyt illalla neljännen luvun, jota ajattelin käydä läpi
luultavasti torstaina. En halua heti huomenna tarttua neloslukuun,
joten voisin sen sijaan siirtää vaikka viidennen raakatekstin
Scriveneriin.
Huomenna töitä, mikä tarkoittaa etten ole lainkaan yhtä tehokas kuin tänään.
