Oikeastaan lause oli "kuin tikari sieluun", mutta luin sen pariin kertaan väärin ja mietin että onpas erikoinen mielikuva.
Olen vieläkin sitä mieltä että lukihäiriö on hyvin viihdyttävä vamma. Se on kuin odottamaton piristysruiske päivään, kun voi välillä vain pysähtyä ja miettiä, että mitä ihmeen järkeä tuossakin lauseessa on.
