Joulukuussa luettu

Viime kuussa en lukenut montaa kirjaa sillä olen ollut niin uppoutunut E:hen. Kaikki se vapaa-aika mikä olisi muuten kulunut lukemiseen kului koneen äärellä istumiseen. 

Tartuin Stoe of Fire:iin koska pidän Joana Pennin podcastista ja halusin lukea häneltä jotain kaunoa. Tarina on lyhkäisyydessään sellainen, että on olemassa kaksitoista (muistaakseni) Pentacost kiveä jotka on tehty Jeesuksen haudasta. Kivillä on voimia jotka aktivoituu joka 2000 vuotta kun tietty komeetta lähestyy maata. Kivet on hajautettu ympäri maailmaa ja jokaisella on omat suojelijansa ja nyt näitä suojelijoita aletaan murhata ja kivet katoavat. Morgan Sierralla ja hänen siskollaan on kummallakin yksi kivi (eivät tiedä kuinka tärkeä se on). Sisko kidanpataan ja Morgan joka on psykologi pakotetaan etsimään loput kivet. 

Ei tämä mikään huippukokemus ollut. Hyvin Dan Brownmainen, mutta minä en pidä Brownista. Kivien tarina oli mielenkiintoinen, mutta aina kun ne yritti istua alas tutkimaan jotain, pahikset ryntää konekivääreiden kanssa sisälle ja alkaa ampumaan. Ei lainkaan minun juttu. Mieskin luki, eikä oikein innostunut. 

Tämä kirja oli muuten ensimmäinen kaunokirja jonka luin sähköisenä. Toistaiseksi olen lukenut vain jotain tenttikirjoja, mutta nyt päätin kokeilla. Latasin tabletille kindle apin. Koko prosessi oli aika mutkaton. 

Olen vähän miettinyt, että voisin ehkä alkaa ostamaan taustatutkimuskirjoja sähköisenä. Pidän "oikeista" kirjoista enemmän, mutta nytkin minulla on aika monta E:hen ostettua taustatutkimuskirjaa joilla en oikein tee muuta kuin säilön ne jonnekin tulevaisuutta varten. En halua luopua niistä, mutten myöskään tarvitse niitä enää niin paljon. Sähköinen kirja ei vie hyllytilaa, mikä on plussaa.

 

Kirjaston kierrätys hyllystä pelastettu kirja. Grisham on yleensä aina mielenkiintoinen, mutta tämä ei ollut ihan parhaasta päästä. Alkuun tämä tuntui siltä, kuin olisi lukenut novellikokoelmaa sillä uusia asiakkaita tuli ja meni. Puolessa välissä vasta tapaukset alkoivat nivoutumaan yhteen. 

Luulin myös aluksi, että tämä on sama lakimies kuin Lincoln Lawyerissä, mutta ei ole. Mitä nyt tämäkin sattuu käyttämään autoa toimistonaan ja sillä on musta kuljettaja. 

Muutama kirja jäi kesken. Viimeisin niistä Pulkkisen uusin jota odotan kovasti, mutta en jaksanut 50 sivua pidempään. 

Nyt luen Robert Galbraithin Silkkiäistoukkaa. Aivan ihana. Pidän siitä kuinka hitaasti tätä tapausta tutkitaan (ja siis oikeasti tutkitaan, ei vaan juosta pyssy kädessä). Pitää lukea se ensimmäinenkin. Pitää sanoa, että olin vähän skeptinen koska en ole Harry Potter fani, mutta tämä kirja seisoo ihan omilla jaloillaan. 

Mitä muuten pidätte Courier-fontista? Minusta se on ihanan kirjoituskonemainen <3