Oudon
tyhjä olo kun käsissä ei ole mitään työstettävää. Mies lukee
vielä E:tä. On ylittänyt puolenvälin ja saa ensi viikolla sen
varmaan loppuun. Pikkuhiljaa pitäisi aloittaa sitä tunnepuolen
vatvomista, ehkä aloitan jo tänään mutta illemmalla. Olen
pelannut aivan hirveästi (jopa viikolla mitä tavallisesti en tee)
ja niin paljon, että lukeminenkin on vähän jäänyt. Nyt alkaa
tuntumaan jo siltä, että pelikiintiö on täyttynyt.
Tekisi
mieli työstää jotain, mutta en saa mistään oikein kiinni. Tänään mietin yhtä tarinaa joka on pyörinyt päässä vuosikausia. Tiedän vain alun, mutta en mitään muuta. E:stä
en ole editoinut muuta kuin kirjoitus- ja pilkkuvirheitä sitä
mukaan kun mies niitä löytää, mutta mitään suurempaa en muokkaa
ennen kun on saanut sen luetuksi. Kellotornia en voi jatkaa koska se
vaatisi tekstiin uppoutumista ja se ei tule onnistumaan niin kauan
kun E on vielä kesken.
Käytiin
juuri kävelyllä ja pyykit pyörii nyt koneessa. Voisin jatkaa
Nuoruutemme Pariisin lukemista. Tasalta pitäisi alkaa kuorimaan
porkkanoita kanakeittoa varten.
